1.8.2009, Lauantai

No nyt on koeajettu ja oo äm gee. Tutinat, vapinat, erikoiset äänet ja persoonallinen ajettavuus ovat kaikki kyllä tallella mutta kyllä nyt pelaa pannu hienosti. Niin hienosti että ei vois uskoa :-)

Maasla kiertää koneessa näin hienosti kun ajetaan kaheksaakymppiä. Ennenvanhaan viisari ei noussut lämpösellä koneella (kuvitteeliseen) yhteen astikaan vaikka kuin ois antanu runtua. Mut suurin parannus on kyllä tossa alakierrostoiminnassa.

Tyhjäkäynti valot päällä lämpösellä koneella on noin 1100, ja kokeilin mitä tapahtuu jos hitaalla alueella ja ykkösellä ajaa tohon mäkeen. Se melkein meni. Sitten kun koko auto oli tossa mäessä, kierrokset laskivat niin alas että öljynpainevalo syttyi mutta kyllä toi vaan ois menny. Kyllä miä hämmästyin. Todennäkösesti jos tyhjäkäynnin säätäis jonnei 1300 kantturoihin niin toi mäki menis ylös asti kaasua painamatta :-D Nyt ois kyl tosi kiva päästä vähä tonne metikköihin kokeilee et miten tää pelais tositoimissa. Sellastakin oon tossa vähän suunnitellu että kun tossa kaasarissa ei oo noita ryyppyläppiä niin jos tekis ryyppyvaijerista vaikka jonkunlaisen käsikaasun/tyhjäkäynnin säädön näitä maastoajohommia varten, ja toimishan se siinä samalla sitten vähän niiku ryypyn korvikkeenakin.

Jäähdytysjärjestelmä mua on nyt ruvennu kyllä vähän ihmetyttämään. Kun syyläriin ei kerry ollenkaan painetta niinkun kaikissa muissa mun autoissa. Ihan sama onko kone kuuma vai kylmä, käynnissä vai ei, niin pisaraakaan ei puske ulos kun avaa syylärin korkin. Lämmöt on ainakin auton mittarin mukaan siinä kohtaa missä se termostaatin (uusi) mukaan pitäs olla eikä vettä häviä mihinkään. Silti arveluttaa nyt vähän ajella tolla ennenkun jostain sais varmistuksen tohon asiaan, kun sittenhän se vasta *tuttaakin jos toi kuitenkin käy kuumana ja/tai vesi ei kunnolla kierrä ja uusi hyvä konekin on kohta ihan sohlona. Syylärin korkissakaan vika tuskin on, sillä ei toi työnnä vesiä paisariinkaan.

Ilmanputsarikin tuli vihdoin viimein asennettua. Se muutama kk sitten testattu 'ilmanputsarin sovitin' hylättiin koska se vaan oli kertakaikkiaan liian korkea Nivaan. Orkkisputsarin 'kaasarin reikää' vähän työstin että se mahtuu veeperin päälle, mut kappas vaan veeperi olikin sen verran matalampi kuin toi orkkiskaasari että putsarin kotelo otti kiinni mm. venttiilikoppaan. (tässä vaiheessa tajuankin että taitaa olla Nivassa aika tarkka sovitus tolla ilmanputsarilla/konepellillä, kun sillä tehastekosella sovittimella otti konepeltiin kiinni vaikka kaasari on matalampi kuin alkup.) Koitin ensin vähän 'makrofleksiä' joka ois voinu onnistuakin, mut tuli purettua se liian nopeesti eikä se ollu vielä kovaa. Tarkotus oli siis pursottaa uretaania kaasarin ja putsarin väliin ja leikellä sitten ylimääräset pois jollon ois saatu 'laippa' kaasarin ja putsarin väliin. Kaverin ehotuksesta koitin sitten sellasta ratkasua joka itellänikin kävi jossain vaiheessa mielessä. Leikkasin 20mm paksusta 'telttapatjasta' palasen johon tein kaasarin mentävän reijän ja ilmanputsari sitten siihen päälle. Se tuntus pelaavan ihan hyvin. Putsarin kiinnitysmuttereilla sai kivasti passattua putsarin siihen kohtaan missä se on hyvä, ja tuli samalla tiiviskin. Aika näyttää miten hyvin toi solukumi säilyttää napakkuutensa ja miten se kestää tollasessa paikassa, mut nyt ku kaikki on kerran tehty niin uuden valmistamiseen ei paljo kymmentä minuuttia enempää mee jos tarvetta esiintyy.

3.8.2009, Maanantai

Tänään räpeltelin vähän mittarivalojen parissa. Koitin räpellellä niiden parissa joskus aikasemminkin mutten saanut mittaristoa irti, mutta eilisellä osienhakureissulla mua sitten infottiin miten se homma hoituu.

Remonttikirjan mukainen ohje on longottaa noita punasella nuolella merkittyjä klipsejä (mittariston alareuna) sen verran että mittaristo tulee sujuvasti pois, mut eihän sinne väliin pääse oikein millään ilveellä. Saamani vinkki oli longottaa kojetaulua silleen että noi keltasella merkityt, yläpuolella olevat klipsit vapautuvat ja sillä konstillahan se sitten lähtikin. Noi on sitten sen verran syvällä että jonkun verran joutuu longottamaan mutta kyllä se siitä. Mittaristo on, kuten kuvasta näkee, kasattu yhtä perinteiseen tapaan kun tuo auto muutenkin. Jokaiselle mittarille meni omat sähköjohdot (eikä olleet edes mitään ohutta lankaa) omilla liittimillä, ei puhettakaan saman ikäisestä euromeiningistä missä on 1 iso liitin ja siinä kaikki :-) Siltä varalta että joku tätä tietoa kaipaa niin kerrotakoon polttimoremonttiin ryhtyvälle että sitä varten kannattaa hommata 15kpl 4 vattista peltikantasta polttimoa. Polttimot vaihdoin ja asentelin takasin ja merkkivalot pelasvat ihan kivast (lukuunottamatta kj ja lukon valoa kun niissä on vikaa muualla) mutta yksikään mittariston valo ei palanut - edelleenkään. Aikani asiaa tutkailin ja päädyin vetämään sulakerasialta suoran piuhan noille valoille ja sitten se tietysti pelasi ja kasasin paketin. Räpeltelin siinä sitten yhtä sun toista ja istuin kuskin pukilla kunnes tajusin että noi prkl. Tässä venäläisessä ökymaasturissahan on mittarivalojen kirkkauden säätö. En huomannut nyt missä asennossa se sitten oli, todennäkösestihän se oli 'nollissa' ja valot eivät vaan sen takia toimineet. En kuitenkaan ruvennu johdotuksia purkamaan, vaik nyt kun asiaa ajattelen niin se säätöhän myös toimi kun sitä joskus kokeilin. No, ehkä mun tarvii purkaa se hyppylankajohdotus :-)

Eilisellä osienhakureissulla tarttui mukaan myös etupenkit, otin ne lähinnä niiden kiskojen/jalustojen takia kun noi nykyiset Micrasta napatut penkit on joku joskus asentanut vähän vituralleen niin tarkotus oli koittaa ite onnistua paremmin uusien jalustojen kanssa. Viskasin kokeeksi noi oikeat penkit kiinni, olkoo ne nyt toistaseksi siinä. Noi Micran penkit kun oli sen verran vinossa että niillä oli vähä kurja ajella ni siksi laitoin noi kun en nyt kuitenkaan ihan heti jaksa ruveta tohon penkkiremonttiin - kun tässä edelleenkin on 'vähän' muitakin hommia. Kuskin penkki oli jokseenkin viturallaan siitä reunasta niin korjasin senkin sitten mustalla ilmastointiteipillä. Eihän se varmasti pitkäikänen korjaus oo mutta näyttäköö nyt risaa paremmalta siihen asti kunnes laukeaa.

Tossa yhtenä päivänä koitin taas vähän perehtyä siihen täristämiseenkin, mut huonoin tuloksin - tietenkin. Jakolaatikon ja korin välissä kun on pari sellasta välilevyä säätötarkotuksiin niin otin niistä toisen pois. Ei muuttunu just mitenkää. Koitampa vielä ottaa toisenkin pois ja kun sekään ei auta mihinkään niin laitampa niitä sitten vähän lisää vaikkei sekään varmast auta mihinkään mut ompahan kokeiltu.

4.8.2009, Tiistai

Kävin tekemässä vähän tieteellisä saiönssii noitten tärinöiden tiimoilta.

Ensin ajoin takapyörät ilmassa kuuttakymppiä (en uskaltanu kovempaa) ja tuntu sellasta renkaista lähtösin olevan tuntusta tärinää ihan läpi nopeusalueen ja peilistä kun kattelin niin kyllhänä ne jonkun verran vippaskin. Sitten ajoin etupää ilmassa kuuttakymppiä ja arvioni viallisista etuvetareista senkun vahvistu entisestään. En nytkään uskaltanut kuuttakymppiä kovempaa ajaa (pahin vapinahan alkaa 85:stä) mutta ihan selvästi tärrytti enemmän niillä nopeuksilla kuin mikä ajossakin tuntuu. Vetareitahan näissä qlemma menee (kun on korotusta ja isommat pyörät) ja kyllähän edestä kuuluu kolkotustakin kun jyrllää mäkeä hitaasti kipuaa ylös. Eli kai ne on sitten seuraavaksi vaihettava noi etuvetarit.

Olipa muuten hulvaton toi pelkän voimansiirron rasitus, vaikka oli pää kokonaan ilmassa niin nopealla ykkösellä 'liikkeelle lähdettäessä' oli ihan hilkulla ettei pitänyt ihan kaasua painaa.

5.8.2009, Keskiviikko

Löysin mielestäni suht Nivan näkösen volttimittarin.

6.8.2009, Torstai

Kävin ostamassa puskuritarpeet, 120x60 palkkia ja vähän 45mm putkea ja vähä muuta pikkutilpehööriä. Olipa muuten härskit hintaerot 15km matkalla. 'Kaupungissa' toi palkki 10.50e/metri ja keskellä korpea 18e/metri :-D

8.8.2009, Torstai

Vaihoin lämppärin hanan ja nythän se toimii. Vanhassa kun käänsi siitä vipstaakista niin ei tapahtunu kerrassaan mitään muuta kuin että vipstaaki kääntyi, 'uudessa' ihan sisuskalutkin liikkuivat. Asentelin myös etupäähän ne alkuperäset 'panssarit', ne kun oli vielä koneenvaihtoreissun jäljiltä tallin nurkassa. Oon tässä katellu vähän kahen akun systeemiä, ja totesinkin tänään että konehuoneeseenhan mahtuu ihan hyvin toinenkin akku kun ei oo sitä vararengasta. Kahdella 70 amppeerisella saisi jo aika roimasti puhtia mut sen verran tyyriitä ovat ettei kyllä ihan nyt just pysty joten saa jäädä. Kaksihan niitä pitäs sitten ostaa että ovat samaa paria, se pelihän ei vetele että toinen ois vanha ja eri merkkinen vaikka kapasiteetti olisikin sama. Kahelle akullehan ei nyt just oo kyllä edes tarvetta, mut jos joskus sattuisi sähkövinssiä ruuvailemaan keulalle nii sitte se vois kyllä tulla hyvinkin tarpeeseen. Laturihan näissä on ihan onneton (oisko 42a?) mutta kyllähän sekin lataa kun tarpeeks kauan odottelee.

18.8.2009, Tiistai

Hain käytetyt vetoakselit eteen. Liimasin toisesta takakulmasta sen pohjaanlyöntikumia vasten iskevän korokepalan sikafleksillä kun jollain sellasella se ennenkin on ollu. Remontoin käsijarrua. Tuli siitä parempi mutta ei lähimainkaan hyvä, täyttänee kuitenkin lain kirjaimen. Ostin uudet vetoakselit.

25.8.2009, Tiistai

Kunnostelin tossa joku päivä käsijarruakin mutten siitä vielä tänne mitään kirjottanu. Sehän piti vasta kun veti kahvan ihan kattoon saakka, ja sillonkin niin huonosti ettei siitä oikein iloa ollut. Säädin kengät pintaan (tuntuivat kyllä olevan jo valmiiksi) ja sitten vaijerista, mut eihän siitä mitään tullu. Tein sitten niiku muissakin autoissa, viritin säätöön lisää matkaa ja niinkuin muissakin autoissa, eihän se paljon mitään auttanu. Kahva tuli vaan hiton jäykäksi mut pitoa ei ollu sen enempää kuin ennenkään. Kun siitä temmoin niin jostain kuulu hassu rusauskin, ihmettelin sitä vähän kun eihän näissä oo mitään automaattisäätöäkään mikä sitten hyppäisi yli tai sikailisi jotenkin muuten kun jarrua on tuunattu väärin konstein. Lopputulos oli silti parempi kuin lähtökohta, mut ei kyllä mitenkään hyvä.

Sitten vaihdoin vetarit. Kuskin puoli meni ihan hyvin, mut repsikan puolella kun on se ylimääränen kannatin niin se teetti tosi pitkästi ylimäärästä työtä. Tossa kun on alkujaan vaan läpipultti ja mutteri, niin nyt tässä uuden akselin kannattimessa olikin jenka siinä vastakappaleessa. No, ison maan toleranssit teki sen että en millään saanut niitä reikiä kohdakkain vaikka löysäsin ~kaikki koneen ja etuvetopuolen kiinnityspultteja, väänsin ja hakkasin ja kiroilin ja tein kaikki temput. Päädyin sitten korvaamaan sen 12 millisen orkkispultin (jota en siis saanu menemään kun reijät eivät osuneet kohdalleen) 10 millisellä pultilla + mutterilla, kaitpa se nyt kasassa kestää.

Mitä ravistukseen (siksi siis vaihdoin nää akselit) tulee niin ihan yhtä turha remontti oli kuin kaikki muutkin yritykset poistaa tota vatkausta. Ainoa palkka työstä oli se että nyt ei enää kuulu naputusta vetarista hitaasti hivuttaessa, ja tulipahan Nivan tekniikka taas vähän tutummaksi. Tilasin uudet kumit jakolaatikon kiinnitykseen ja vaihdelaatikon perään. Ei siitäkään mitään hyötyä tule olemaan mut omapahan sitten nekin vaihdettu. Jos sekään ei auta niin kai se on sitten koitettava mitä tapahtuu jos perän laskee alkuperäiskorkeudelle, on tuolla kylillä esitetty et josko kardaanin nivelet ois liian mutkallaan ku on korotettu ihan viisi senttiä.

Kävin sitten vähän ilta-ajelulla, meni ihan kivasti. Ei hajonnut kuin kippi repsikan penkistä ja käsijarru. Penkkiin en oo vielä perehtyny, mutta tuolla korjaamoilla notkuessani (se on vähä niinq mun duuni) sain kahdestakin paikasta kuulla et noissa Laadoissa (ainakin noissa ei-automaattisäätösissä) on sellasta vaivaa et kun kenkä kuluu ihan vähänkin niin käsijarru ei enää pelaa. Linkkuihin tulee sen verran välystä että sen liikerata vaan ei riitä vaikka ottaisi vaijerista puol metriä pois. Sain sitten neuvonkin tuohon hommaan, ja kun kengissä vielä pintaa on niin sitä neuvoa sitten noudatin.

Tossa ympyröidyssä kohdassahan sitte oli kuin olikin arviolta 8 milliä klappia, et kylhän siinä saa vaijeria kiskoa aika pitkästi ennenkun se ottaa kiinni siihe vastakappaleesee. Teimpä sitten ohjeiden mukaan naulasta tollasen palan sinne väliin ja kas vain, nythän se pelaa ihan järjellisesti. Aika kovalla voimalla saa kahvaa nytkin kiskoa että toi jyrkässä mäessä pysyy, mut kyllä se kuitenki sitten pysyy. Selvisi se äsken mainitsemani rusahduksen lähdekin, oli lähtenyt vasempaan pyörään menevä vaijeri irti kiinnikkeestään.