2.2.2010, Tiistai Oon tässä pari kuukautta keräilly motivaatiota. Alkaa näyttää siltä että mitään kummosia remontteja ei tänä talvena tehdäkään. No mutta kuitenkin. Toi latauspuolihan tässä nyt oli tärkein korjausta odottava asia kun se hihnahan oli luistellut ittensä jo siihen kuntoon ettei se oikeen enää ladannut enää ollenkaan. Ajattelin tehdä oikein varman päälle ja vaihdoin samalla isomman hihnapyörän laturiin. Ku mähän sillon ahneuksissani laitoin pienimmän löytämäni hihnapyörän että se sitte kiertäis oikei villisti ja latais hyvin. No muuten hyvä idea mutta ei niin pieni hihnapyörä todennäkösesti ois jaksanu välittää sitä voimaa hihnalta laturille vaikka ois kiristäny hihnaakin, tai ainakin hihna ois pitän olla sit niin tiukalla että vesipumppu sanois sopimuksen irti ennemmin kuin myöhemmin. Mut nyt on sitten vähän isompi ja tuntuis pelaavan ihan kivasti. Melkein 2 kuukautta piti totakin 'suunnitella', ja sitten kun siihen hommaan rupesi niin meni noin neljä tuntia ja siihen sisältyy myös hihnanhakureissu :-) Huomenna jos kävis laittamassa ton taas liikennekäyttöön että voisi vähän huristella.
9.2.2010, Tiistai Oon nyt harrastanu Nivailuu suht aktiivisesti, ja oon jo oppinu miten se käynnistetää kylmässä ilman ryyppyä (kun ei oo niitä ryyppyläppiä). Näin se käy, basicin tahtiin 10 for a=1 to 5 : pumpataan kaasua : next a 15 b=b+1 20 startataan : rem kaasuun ei pidä koskea 30 if hörähtää and sammahtaa heti and b < 10 then goto 10 else end 40 if rpm > 800 then goto 100 50 while rpm 1-799 then wait 20 : goto 70 60 goto 10 70 kutitellaan kaasupoljinta niin että saadaan kone käymään 1300-1800 80 if rpm=0 then goto 10 100 säädetään käsikaasulla kierrokset 1300-1800 : rem käsikaasu on omavalmistejärjestelmä korkeamman tyhjäkäynnin aikaansaamiseksi maastoilua varten 110 if kiire then goto 150 120 wait 600 150 go 160 when rpm=0 then starttaa : goto 150
14.2.2010, Sunnuntai Oli tarkotus tehä tehokasta remonttia koko viikonloppu PE illasta alkaen, mut oli sen verran viihteellisempää ajanvietettä että remonttia tehtiin vasta tänään. Ensin korjasin käsijarrun, sehän lakkasi joku kerta toimimasta. Ei siitä mitään vikaa löytynyt, avasin rummut ja totesin että säätöihin tekemäni naulaviritys oli edelleen kunnossa, eikä vaijereissakaan ollut valittamista vaikka oletus oli että toinen on lähtenyt irti siitä korissa olevasta kiinnikkeestä kun se on ollut vähän huono. Mut ei. Emmä sit tie, löysäsin vaijerin säädön ja kiristin takasin ja ainakin kahva tuntuu nyt ihan fiksulta, saa nähä pelaako se käytössä. Joku kertahan se vaan 'muljahti' kun rupesin käsijarruttamaan ja sen jälkeen se ei pelannu enää kovinkaan hyvin.
Sit alettii tekee tota jakolaatikon kiinnityksen parannusta, sehän näissä on jonkunlainen vakiovaiva. Tarkotus oli tehdä nelipistekiinnitys niinq netistä oon nähny muidenkin tehneen, mut auton alle kurkistettuani sain todeta ettei se ihan niin 1nkertasesti käykään kun olin kuvitellut. Mutta koska niiden orkkispulttien jengat olivat huonot jo alusta saakka, ja etenkin koska loota oli selvästi löystynyt (ne säätölevyt kannatinkumien ja korien välissä lähtivät sormivoimin irti) niin jotain piti kuitenkin tehdä. Päädyttiin sitten laittamaan oikein 10 milliset pultit niiden alkuperästen 8 millisten sijaan. Idea oli selvä jo ennen työhöön ryhtymistä. Tehdään lattaraudasta reilun kokoset palikat, niihin reijät ja pultit sitten läpi ja hitsataan pultit kiinni niihi levyihi. Kävikin sitten niin että penkkien kiinnityspisteethän on samoilla kohdin joten vähän ylimääräistä askarteluakin sitten tuli.
Eikä noista tullu nyt sitte edes niin kauheen isoja, mut kyl mä silti väittäsin että kestää nyt paremmin kiinni kuin niillä jengansa menettäneillä alkuperäispulteilla. Penkkien kiinnikkeet 'hitsattiin' takas kiinni, samalla hitsaustaidolla kun kaikki muutkin peltityöt on tavattu tehdä. Nivan meluisuus ei kyllä enää juurikaan yllätä, eihän tossa ollut MITÄÄN äänieristettä lattiassa :-D Nyt sitte pitumia tai jotain samalla nii eikhän se siitä. Lattiamattoki ois aika hyvä vaihtaa nyt samalla mut ei oo sellasta just saatavilla eikä aikataulu anna periksi lähtä hakemaan kun ens SU ois ilmeisesti taas mettäajoa tiedossa. Ja kun noi paikat nyt on auki niin saimpa laitettua sen jakolaatikon lukon merkkivalon piuhatkin kiinni, nehän on olleet irti jo edellisen omistajan jäljiltä. Käsijarrun merkkivaloa koitin ja elvyttää mut en mä saanu siihen eloa edes piuhoja kytkemällä joten se taitaa saada nyt olla jatkossakin. Ja simpukkaa tuli säädettyä, nyt siin ei oo enää 'varttikierrosta' klappia. Positiivinen ylläri oli et sen kauheen lattiamaton alta ei löytyny mitää korroosiovaurioita, lähinnä vaan kaikkea irtoroskaa löyty ja jotain kovettuneita ja halkeilleita äänieristeiden jämiä.
18.2.2010, Torstai No ni, tän kertanen pajotussessio on nyt sitte takana. Kallistin autoa aika reilusti ja lorotin lootaan 4 desiä lisää öljyä (eikä sitä vieläkää tullu yli) ku en ollu oikei varma siitä määrän oikeellisuudesta. Etuperän tankkasin myös (sehän vuotaa siitä toisesta vetarin tiivisteestä kun en oo vielä saanu aikaseks vaihtaa) ja vajaa 3 desiä sinne meni ennenku tuli yli. Ja kaasarillehan mä tein ja pienen huollon, putsasin epämääräisesti kusevan kiihdytyspumpun ja vaihdoin vähän isomman suutimen ykköskurkkuun. Isommankin oisin laittanu jos ois ollu, nyt ero oli lähinnä teoreettinen. Äänieristyksen tein loppuun ja kasailin lattiamaton. Matto ei istunu jalkatiloihi edes ihan niin hyvin kuin ennen, olihan siellä monin paikoin 2 senttiä paksua äänieristettä välissä ettei se nyt sen puoleen yllättäny. Pieni ajatusvirhekin siinä tulipellin ja etupyöränkoteloiden vaimentamisessa kävi. Laittelin 'hopeapintaista'eristelevyä sinne ja vasta kun asentelin lattiamattoatakaisin niin tajusin että kuskin puolellahan matosta on leikattu iso pala pois eikä se nouse oikein ollenkaan sinne tulipeltiin. Eli kiiltävä pinta jäi näkösälle. Ostin sitten harmaata, ohutta solukumilevyä missä oli liima toisella puolella ja asentelin sen. Vetelin myös mustaa spreitä siihen sitten päälle. Eikä sitä kyllä paljoa jääny näkyville ku onhan mulla metritavarasta tehdyt kumimatot edessä ja ne kyllä nousevat korkealle ylöskin. Niitäkin vähän modailin bostikilla, valmiiksi leikatuthan ne on olleetkin ihan jo alusta asti. Tossa edellisessä päivityksessä kun kirjotin tosta lukon merkkivalon korjaamisesta nii eipähän se nyt sitten enää pelannutkaan kun kaikki oli kasassa. Tajusin kyllä heti syyn. Siinä samalla kun poistin käsijarrukahvan alta sen katkaisijan niin otin pois myös sen käsittämättömän maapiuhan mikä meni sinne käsijarrukahvalle. No, heti kun huomasin että lukon valo ei enää toimi niin tajusin että se maapiuha oli sen lukon anturin maa.. KOko hoitoa en ruvennut purkamaan, tein pienen kirurgisen operaation lattiamaattoon siinä kuskin jalkatilassa ja kaivoin sen piuhan esiin. Tarkotus oli vetää se peltiruuvilla suoraan auton pohjaan kiinni mut siellähän olikin se laittamani bitumimatto joten ei. Laitoin sen sitten vaan härskisti kuskin penkin kiinnityspultin alle :-D Nyt se sitten tietenkin toimii. Sitten olikin koeajon aika. En oikeestaan odottanu mitään, mut jo heti alkumetreistä kävi selväksi että äänieritys- ja jakolaatikonkiinnitysremontit ei olleet menneet hukkaan. Tulipeltiinhän tuli pari senttiä paksuä eristemattoa eli ei oikeestaan paljon mitään (kun ei sitä tullu ihan ylös asti) mutta moottorin äänien eron huomasi kyllä todella selvästi. Ennen tuli jo 2000 rpm kohalla mieleen vaihtaa isommalle ja RAJUSSA KIIHDYTYKSESSÄ kuului melkoisesti voimaääniä mutta äänimaailma muuttui kyllä ihan selvästi. Samaten ajossa on selvästi vähemmän meteliä, kuuluu perän kahina ja renkaiden suhina paljon paremmin kuin ennen :-) Eli äänieristyksen osalta homma oli onnistunut. Jakolaatikon kiinnityskin - vaikkeihän sille tehty oikeestaan muuta kun vaihdettiin paksummat pultit ja laajemmat 'vastakappaleet' hytin puolelle' - tuntui onnistuvan. Tässähän on kautta aikain ollu niitä vapina- ja tutinaongelmia ja aina niitä on jotenkin vähän saatu paranneltua mutta nyt mä väittäsin että toi kulkee niin tasasesti kun 32 vuotta vanha Niva nyt vaan voi. Selviten eron huomaa noissa lyhyissä vaihdekepeissä. Ennenhän ne tutisivat ja vapisivat ihan hullunaan mutta nyt ne pääasiassa tärisevät vaan silleen niinkun kuuluukin. 'Säädin' jakolaatikon paikkaakin vähän eri tavalla kuin ennen, siitä lisemmin tuolla sekalaisia huomioita -sivulla. Kaasariremontin/muutosten hyötyjä en osaa vielä sanoa, niiden huomioiminen vaatii vähän pitempää ajamista. Mutta noin muuten tää taisi olla toisiksi hyödyllisin pajoitussessio mitä tälle on tehty. Hyödyllisin oli tietysti se kun vaihdettiin sen väsyneen 1.6 tilalle 1.7 Nyt sitten tekisi tietysti mieli koittaa parantaa tuota äänieristystä entisestään.. :-D LISÄYS: Nii, kiristinhän miä simpukanki ja nyt ei oo ohjaukses enää hulvatonta klappia ja se kyl parans ajettavuutta (!!) ihan kivasti.
20.2.2010, Lauantai Valmistauduin tänään vähän huomista hankikoitosta varten. Säädin kytkintä vähäsen, tsekkasin että etuakselistossa on kaikki edelleen kiinni, parantelin ovien alareunojen tiivistystä, yritin ymmärtää lämmityslaitteen lokiikkaa, virittelin pari lapiota kyytiin, väsäsin pari hinausköyttä helposti saataville ja sen sellasta. Lisäksi porailin vähän reikiä kattotelineeseen että sinne saa paremmin jotain ekstraa kiinni jos tarvii.
Testasin myös lumiketjujen asennusta vaikkei niitä huomenna tarvitakaan mutta kun en oo koskaan moista yrittäny. Käytetää niitä sitte viikon päästä. Ehkä. Huomenna sitten hinaillaan. Ja tehään ehkä suomalaisukrilaista remonttia hangessa, 20 asteen pakkasessa, lumisateessa ja 12m/s tuulen tuiverruksessa.
21.2.2010, Sunnuntai Ei hintailtu. Tai hinailtii, mut siitä tuonnempana. Aijjottu ajoalue osottautu ihan yhtä toivottomaksi kun ennakkotiedustelut antoivat olettaa.
Toi pääs noin pitkälle (kuva on otettu tieltä) eikä isojen poikien maasturikaan päässy tota kuvan oikeaa laitaa pitemmälle. Eikä noikaan päässy takas tielle ihan noin vaan. Lähettiin sitten vaihtoehtosille ajoille, ajeltiin vähän maalaisteitä ja sitten muutamia auraamattomia/linkoamattomia pätkiä. Aluksi meitä oli vaan kolme (ilmottautuneita oli kyllä vähä enemmän) mut sitte Suzukin repsikka haki oman loistoristeilijänsä mukaan.
Musta oli ihan kivaa että tuli toinenkin auto joka ei oo ehkä ihan niin viimisen päälle :-D Sitten me vähän ajeltiin ja mentiin yhelle laavulle makkarahommiin. Viiminen 300 metriä piti kyllä 'kävellä kun lunta oli niin paljon ettei sinne ois varmaan just millään rengastoimisella vehkeellä päässy. Sitte taas ajeltiin, ja päädyttiin yhen auraamattoman tien päähän. Pienen neuvonpidon jälkeen päätettiin mennä 'tietä' pitkin vaikkei oikein tiietty et millain lumisota siellä on tiedossa. Ensin meni isojen poikien maasturi ja sitten meni vakioniva katurenkailla. Nivan matka tyssäsi jo alkumetreihin ja sitä vedettiin vähän matkaa. Mä ja toi Susuki tultiin perässä omin voimin. Vakionivakin pääsi yllättävän pitkälle omin voimin kun vähän lapiolla auttoi eräässä pitkässä mäessä, kun me sitten möyrittiin perässä niin oli se sen sortin puurtamista että hattua täytyi vakiolle nostaa. Ei meijän vekslata tarvinnu mutta työstä se kuiteki meilläkin kävi. Ton mäen jälkeen laittoivat vakionivan sitten Patrollin perään ja lumi vaan pöllysi kun ne häipyivät näkyvistä ja me jäätiin jurnuttamaan perään :-D Toi Niva toimi sen verran hyvin lumiaurana että myä päästiin pikkuautoillammekin ihan ok eteenpäin, kusessa myäkin ois oltu jos ois pitäny pelkästään Patrollin jäljessä tulla. Mitään ei tolla reissulla hajonnu (no toisen pyyhkijän kiinnitysnippeli mutta se on ei mitään) eikä esiintyny oikein mitään parantelutarvettakaan.
22.2.2010, Maanantai Ens viikonloppuna ois tarkotus koittaa hankirallia ihan yksin joten tilasimpa sitten vinssin, sellaisen 12000lbs/5440kg Kiinavinssin. Onhan mulla se talja mutta hidastahan sen kanssa on ährätä jos jumi iskee. Saa sekin edelleen mukana kulkea jos taaksepäin tarvii päästä. Sain sitten vinssin hankinnasta motivaatiota ruveta tekemään telinettä toiselle akulle.
Tollanen se on päältä.
Ja näin komea se on alta. Tulee siis pellillä ja pulteilla kiinni lokariin ja tälläsellä härdellillä sinne moottorin kannattimeen alas. Tohon poikittaiseen lärpättimeen tulee bensapumppu kun se ei enää entiselle paikalle mahdu. Letkut ja piuhat riittävät onneksi sellaisinaan.
23.2.2010, Tiistai Vinssi tuli. Ei vaan kerenny tänään oikein tekemään paljoakaan asialle, vaikka jotai kuitenkin.
Relerasia tulee siihen. Tässä vaiheessa alkaa näyttää melko selkeesti siltä että niitä kahdennettuja ajovaloja ei oo tulossa..
Sitten sahailin muutaman palikan vinssin telinettä varten. Materiaalihan on vain 6 millistä (vrt isojen poikien 10-12mm) mut kyllä mä veikkaan että joku muu paikka tossa autossa tulee antaa periksi ennen tota.. Teen nyt aluksi vain kahdella tuella (noi kolmiot) mutta lisätään niitä sitten jos aihetta esiintyy. Aika pitkähän tosta rakennelmasta tulee, mut ei sille nyt oikein voi mitään. Jos jaksaisi oikein nysvätä reilusti (ja jos ois aikaa sille) ni saishan tosta kompaktimmammankin mut nyt ei pysty.
24.2.2010, Keskiviikko Niin paljo saatii tänää aikaseks et oikee yllätyin iteki. Aamulla jo ennen töihin lähtöä kävin kairaamassa pultinreijät vinssiä varte, ja töijen jälkee sitte pääsikin heti hitsailemaan telinettä kasaan.
Tossa idea, keskeneräisenä tietysti. Saa nähhä miten ton kanssa käy jos oikein tosipaikka tulee eteen, kun ei noi hitsaustaidot oo edelleenkään niin kummoset. Päätin kuitenkin ite räkiä ton kasaan ni tuli valmista ja tietää sitte ketä syyttää ku vinssi lähtee menee ja hnba jää :-) Etuylitystähän tosta nyt tulee jonku verran, pienellä lisärakentamisella ton ois asanu ehkä komisen senttiä lyhyemmäksi, mut se ei ollu nyt täl kertaa optio. Lähestymiskulma on kyllä edelleenkin 45 asteen luokkaa ja emmä jyrkemmästä uskalla kyllä ajaakaan et haitat on ehkä aika vähäset. Niin, ja jos näyttää siltä että keula pitää saada lyhyeksi nii Niva vaan puun taakse ja vetää 12000 lbs:n voimalla jotain nii kyllä se (vinssi siis) siitä sitte lähtee! Akkupuolikin tuli jo melkein valmiiksi.
2 kpl 74 amppeerista (käynnistysvirtaa nyt 2x 680a) testivoittaja-Tranea kokonaisedullisesti Hakahuolto KY:stä Haminasta. Ei pitäs nyt ainakaan sähkön puute estää hitsaussaumojen ratkeamista! Lopulliset kytkennät jäivät viel tekemättä mut ei tossa pitäs paria tuntia enempää mennä kun kasailee vinssin takasin (pitihän toi systeemi tietysti maalata vielä) ja vetää pari sähköjohtoa. Kummassakin akussa on miinuskengän yhteydessä tollanen 'katkasija' jolla ne saa sitten irti virtapiiristä jos tarvii. Jos haluu vaikka polttaa työvaloja pitkään ja hartaasti ilman että kone käy, nii toisen akun voi irrottaa koko hommasta jolloin se ei tyhjene ja tarttivirtaa on sitten tarjolla kun pitää lähteä. Vinssin relelootaan menevään virtajohtoon tulee vielä päävirtakatkasija ettei käy sit ainakaan mitään sellasta että vesipisara menee relerasiaan ja päättää laittaa kelat pyörimään. Etupainoahan tuli nyt varmaan lähelle 100 kiloa lisää, pitäs varmaan joskus ottaa työn alle takapenkin poisto ja painojakauman tasottaminen esim akut siirtämällä. Mut sekään ei ollu nyt vielä. Laturilta akulle menevä piuhakin pitänee päivittää, nythän siellä on vaan se alkuperänen 30+ vuotta vanha venäläisjohdotus.
25.2.2010, Torstai
Kakkosakku on nyt sitte tossa. Plussaan tulee piuha toiselta akulta ja vinssiltä.
Ykkösakun kiinnitykseen piti vähän perehtyä, vaikka akut onki standardikamaa ni vanha akku oli sitten kuitenkin sentin matalampi kuin Trane/Varta/Sznajder/kaikki muut ni 'alkuperänen' systeemi ei ihan riittäny. Siinähän oli sellain kauheen komee reikäpeltinauhasta tehty panta mikä kyllä pelas mut oli vähä hassun näkönen. No nyt siinä on sitte uusi reikäpeltinauha, sentin pitempi ja kutistesukalla päällystetty. Ruuvitkin vaihdoin samalla sen kokoisiin että akku pysynee kiinni.
Siin se nyt sit on. Taijan väsätä tonne tunkin alle jonku pikku lenkin mihi ton koukun saa kii, ohan se nyt vähä härski tossa tolleen. Rekkarille oli paikkavaihtoehdot tossa missä se nyt on, samassa kohdassa mutta keskellä, konepellin etureunassa tai sitten tuolla kattotelineellä. Pidin tota kattotelineasennusta vähä kyttämagneettina joten sen jätin väliin. Konepeltiinkään en sitten viitinyt alkaa ruuvin reikiä tekemään joten maskin yläreunaan se sitten. No ekaksi mä vedin sen tietysti nätisti keskelle ja se oli oikein hieno siinä. Kunnes sitten meinasin laittaa vinssin kaukosäätimen kiinni (relerasiaan siis) ja totesin että eihän se onnistukaan kun rekkari on edessä. Niimpä se sitten tuli tohon missä se on nyt. Eikä se sen kummemmin oo vinossa, maskin yläreunaan kiinnitettynä se vaan jää noin. Konepellin ja tuulilasin väliin meinasin laittaa vielä sellasen 'konepellin kumihakasen' minkä alta voi kaukosäätimen piuhan sitte vetää että se pysyy tiukalla eikä sotkeennu tonne vinssisysteemeihin.
Ei toi nyt niin kauheen suurelta ja pitkältä systeemiltä näytä vaikka aluksi tuntuki et tosta tulee ehkä aika mieletön. Kattelin tossa et jos ois oikei tuunannu ja nysvänny ton vissin sen suht koht helpost saavutettavan ~3cm taaemma ni sitte toi releboksi ei kyl ois voinu olla tossa. Ja siin on sen verran lyhyet piuhat et jos sitä ei ois toho saanu ni ois menny samalla sähkötöiksi. Jonkunlainen suojapussi toho kai pitäs kans väsätä. Ylihuomen koitan ajaa ton jonnei hankee sillee et 'joutuu' vinssaa.
28.2.2010, Sunnuntai Vinssaamaa päästii sit jo ihan heti ekan iltan (PE), viel ihan 'omassa' pihassa kun vähän leikittiin.
Siin se oli. Suoraa sivulle sit vaa piuha puuhu ja ainakaa ekal työstöl ei hajonnu viel mitää. No sit seuraavan päivän (LA) käytii ajelemas vähä enemmän. Aika vähis oli sellaset mettätien alut (nii, mehän oltii viikonloppu tuolla Miehikkälässä, sellain mettämesta) mihi ees viitti lähtä koittaa. Pari hyvää jurnutuspätkää löyty mut kyl meille sit kävi vähä arviointivirhettäki ahneuksissamme.
No tost kyl sit selvittii viel pienel lapiotyöskentelyl ja hulvattomal pakittamisel. Sit viel mietittii jossai vaihees et talvel on kiva ajella ku jos jää jumii ni sit vaa vähä lapioo heiluttaa ja sit todennäkösest pääsee. Mut opittii kyl sit seki et ei se aina mee ihan niin helposti.
Tos ajettii sujuvasti traktorin jäljissä, ja kuvassa ollaan jo tulossa takaisin päin mut sit kävi vähä hassusti. Toveri totes et toivottavast ei pudota noista traktorin jäljistä sivuun siihe pehmeelle, eikä siinä menny sitte montaakaan metriä kun oltiin jälkien vieressä. No eipä sitten mitään, lapiohommia taas ja matka jatkuu. Paitsi et ei jatkunu. Auto oli siinä tiukaksi pakkautuneen raktorin jäljen päällä ja eihän sitä niin vaan lapioitukaan. Mut eipä hätää, onneks on uus Kiinanvinssi keulil!
Puut olivat sen verran kaukana etten oikein uskonu että meillä on tarpeeksi piuhaakaan tohon hommaan, mut 8 metrinen puunsuojaliina, 10 ja 20 metriset köydet + vinssin 30 metriä riittivät niin hyvin ettei tarvinnu kelata vinssiä lähimainkaan auki asti. Sitten vaan kelattiin sisäänpäin. Kauhean hidastahan toi oli, ja tuntu oikeestaan ettei edes tapahdu mitään. Mut kun vaijeri ja köydet sitten kiristyvät tarpeeksi nii kyl tost sitta ylöski päästii pienel kaasuttamisella. Ois tietysti tehny miel kokeilla et miten toi vinssi hoitais tollasen tilanteen ihan itekseeki, mut kiinnosti kuitenki viel enemmän päästä liikkeelle ni en viittin vetää vinssil kokonaa ylös asti :-) Eihän toi nyt mikää ääreistilanne ollu, mut oli kuitenki kiva nähhä et toi pelaa ainaki sen verran et jostai pääsee pois mist ei ilman ois ihan helposti päässy :-) Vetoakseli tai molemmat on kyl jo ihan finaalissa, kauhee nakse ja naputus kuuluu ihan joka tilantees. Ja maantienopeukseissa (80+) toi täristää ja vapistaa nyt sillee aaltoillen ja paljo enemmän ku ennen. Et vaik toi jakolaatikon kiinnityksen korjaus auttoki noihi hitaampii nopeuksii ihan selvästi ni maantienopeudet meni melkee vähä kurjempaa suuntaa :-/ Ai nii. Sit mun apukuljettaja sai loistoidean :-D
|