Joku asianharrastaja siis piilottaa kätkön joka on yleensä joku sään kestävä purkki, ja siellä on sitten sisällä milloin mitäkin. Vähimmillään siellä on vihko (+kirjotustarvikkeet) johon merkitään käynti, mutta yleensä siellä on myös kaikenlaista pikkutilpehööriä jota saa ottaa omakseen kunhan jättää sitten itsekin sinne jotain. Tavara on lähes poikkeuksetta sellaista arvotonta krääsää mitä ala-astelaiset pikkutytöt välitunnilla vaihtelevat, mutta ompa sieltä löytynyt joskus jotain ihan käyttökelpoistakin. Eikä toi tavaran määrä/laatu ookkaan mikään olennainen juttu tossa, mukava pikku lisä vaan.
Kun kätkö on piilotettu, kyseinen harrastaja listaa sen alan sivustolle nettiin (Geocaching.com, käyttäjät ja kätköt ovat ympäri maailman). Siinä kerrotaan ainakin GPS koordinaatit, maastoluokitus (1=helppoa maastoa, 5=yybervaikeeta seutua) ja kätkön vaikeus (1=helppo, 5=vaikea). Jos kätköpaikasta on jotain muutakin kerrottavaa niin sekin tuolla voidaan julkaista. Esimerkkitapauksena voit kurkistaa vaikka TÄMÄN. Koordinaatteja ei näytetä kuin kirjautuneille käyttäjille, mutta muuten tuossa kerrotaan kyllä kaikki tarpeellinen aiheesta. Sivun loppupäässä myös kävijöiden kommenntteja kätköstä. Noita on sitten 'kaikkialla', kaupunkien keskustoissa, puistoissa, ulkoilualueilla ja tietysti metässä keskellä ei mitään. Kaupunki- tai muulla asutulla alueella olevissa kätköissä on sitten aina se huono puoli että yleisöä yleensä riittää, noissa metsikkomestoissa saakin sitten tonkia jo aika rauhassa.
Kätkölistauksia voi etsiä muutamillakin eri tavoilla, yksi niistä on antaa 'lähtöpiste' sivustolle jolloin se listaa kätköt etäisyysjärjestyksessä. Kätkölista etäisyysjärjestyksessä allekirjoittaneen kotiosoitteesta (Kotkan keskusta) alkaen näyttää TÄLTÄ. Myös Google maps on hyvä systeemi, samat aloituskoordinaatit antamalla geökätkökartta näyttää TÄLTÄ. Hakusanahauillakin noita voi etsiä, mutta tossa lienee kätevimmät silloin kun valitaan kätköä jostain lähiseuduilta.
Tosta kartasta viimeistään huomaatkin että noissa on erilaisia kuvakkeita eri kätköille. Toi yleisin (valkoinen ruutu jossa sisällä rasia) on kaikista tavallisin, siinä ei oo oikein muuta kuin mennä sinne, merkitä ittesä käyneeksi ja lähteä pois. Sama merkki keltaisella taustalla on myös peruskätkö mutta siinä on jotain vikaa, tarkennus selviää kätkön sivulta.
Noiden lisäksi on erilaisia erikoiskätköjä, mutta niistä nyt ei tässä vaiheessa sen enempää kun en oo itekään perehtyny.
Kun kätkö on valittu, on aika suunnistaa. Ennenmuinoin suunnistettiin kartalla ja kompassilla ja kyllä se nykyäänkin onnistuu mutta GPS on tässä hommassa kuitenkin aikalailla pakollinen vehe. Periaatteessa homma menee niin että kätkön koordinaatit hakataan koneeseen, sitten vaan mennään siihen suuntaan mihin GPS:n neula näyttää. Käytännössä kannattaa kuitenkin harkita karttaan tutustumista ennenkun lähtee menemään, voi helpottaa hommaa huomattavasti. Maatokarttojahan saa kaupasta, mutta itse olen havainnu maanmittauslaitoksen karttapaikan aika käteväksi tässä hommassa. Sieltä vaan etsii mestat koordinaateilla ja tulostaa, ESIMERKKI. Samaten ennen liikenteeseen lähtöä kannattaa tsekata josko kätkön sivuilla kerrottaisi myös hyvistä lähtöpisteista ja pysäköintipaikoista jos paikka on automatkan päässä, ja siinä yhteydessä voi sitten jo etukäteen ruveta kartalta vähän harkitsemaan reittiä.
Kun GPS sitten näyttää että matkaa kätkölle on enää muutamia metrejä, alkaa ihmettely. Kätkö on yleensä jossain kivenkolossa tai muussa jemmassa ettei sitä tavan ohikulkija huomaa. Helpommillaan kätkö on sellainen että aloittelijakin näkee heti että 'tossa se on', joskus taas saa pyöriä paikalla pitkäänkin eikä välttämättä löydy sittenkään. Lisähaasteen tuo vielä se, ettei GPS järjestelmäkään ola täysin aukoton vaan heittoa saattaa olla jotain metrejä. Mahdollista on myös se että kätkön koordinaatit heittävät todellisesta, syystä tai toisesta. Tuossa eilisellä etittiin justiin yhtä kätköä josta oli arvelua että koordinaatit heittävät jonkun verran, eikä me sitä sitten löydetty vaikka toista tuntia pyörittiin paikalla ja haravoitiin aluetta melkein 20 metrin säteellä.
Kun kätkö sitten löytyy, ihmetellään sen sisältöä ja merkitään vihkoon kuka kävi ja koska, ja voi sinne muitakin juttuja kirjailla jos mieli tekee. Reissun päätteeksi kirjoitellaan sitten kätkön sivulle (nettiin siis) että miten meni, ja jos kätkössä on jotain korjattavaa niin kerrotaan siitäkin että seuraava kävijä voi sitten mahdollisesti ottaa korjaustarpeita mukaan. Yleisimmät korjaustarpeet on uuden vihkon vieminen vanhan tultua täytee ja kätkön tiiviyden parantaminen, kun etenkin noi paperitavarat siellä sisällä menee huonoksi jos purkki vuotaa kosteutta sisään.
Sen jälkeen sitten valitaankin uusi kätkö listalta ja otetaan homma uusiksi :-)
Joillain kätköillä vastaan saattaa tulla sitten erikoistavaroita joista itselle tuttu on tähän mennessä 'Travel Bug'. Sen saa joko jättää kätkölle tai sitten sen saa ottaa mukaan (Tässä tapauksessa ei tarvii jättää mitään vaihdokkia) ja viedä jollein toiselle kätkölle. TB:t on numeroitu, ja niidenkin reitti kirjataan nettiin. Eka mukaan ottamani TB oli 'Reisefee Vera', saksasta lähtöisin oleva TB jonka reissukartan näet TÄSTÄ. Tarkoitus olisi ottaa toi mukaan ensi viikolla ja viedä se muutaman tuhannen kilometrin päähän.
Ja siinä se sitten olikin, lopuksi vielä muutama sananen geepeäässistä.
Paras ratkasu on tietysti sellanen mettärämpimiseen tarkotettu GPS, niihin saa jopa on maastokarttoja ja ne on muutenkin just tähän tarkotukseen tehtyjä. Melko kestäviä iskuja vastaan, vesitiiviitä ja muutenkin tukevatekoisia. Puhumattakaan siitä että niissä on tällästä käyttöä varten suunniteltuja toimintojakin. Hinnat alkaa satasesta, oma valinta oli Magellan Triton 400 joka maksaa pikkasen päälle 200e. [[Gepsi vaihtunut, lue alempaa.]] Kartat näihin maksaa enemmän kun tämä laite (Garmineihin löytyy jotain opiskelijaverkoistakin, tähän en oo löytäny) joten ainakin toistaiseksi oon pelannu noilla karttapaikan printeillä. Ja teen niin luultavasti jatkossakin, ton GPS:n näytön koko ei oikein vakuuta mua karttakäytön suhteen.
Ihan ekat kätköt etsin kännykälläni (Nokia N95) jossa on GPS ja yksinkertainen suunnistusohjelmisto. Homma pelaa tollakin kohtalaisesti kunhan pysytään aukeilla alueilla, heti kun mentiin syvempään metikköön niin ton GPS:n tarkkuus loppui kesken. Kun eräälläkin kätköllä tarkkuus heitteli jatkuvasti 20-100 metrin väliä niin ei voinu juurikaan tietää oltiinko 5 vai 50 metrin päässä kätköstä, joten jätin sillä kertaa sikseen ja ostin ihan oikean vehkeen. Sen jälkeen tarkkuus kyseisessä pusikossa oli 4-5 metrin luokkaa ja homma hoitui mallikkaasti. Tarkkuuseroon vaikuttaa varmasti eniten se että tuo Magellani seuraa maksimissaan muistaakseni 12 satelliittia kun Nokia vain viittä.
Autonavejakin kuuluu jotkut käyttäneen tähän hommaan ja jos navi on sellasta mallia että siihen pystyy antamaan kohteen koordinaateilla niin voihan se silläkin hoitua. En noiden nykyisten autonavien fiitsöreistä oo ollenkaan perillä, mutta jos niissä on sellanen 'suunnannäyttönuoli' joka toimii myös metässä niin kyllähän se jo asiaa auttaa.
GPS:n lisäksi kannattaa harkita myös kompassin hankkimista (~10e), noiden gepsien kompassinäytöthän ei juurikaan pelaa jos ei liiku. Ja kun sitten aletaan olla jo lähellä kohdetta ja pyöritään siinä melkein paikallaan niin GPS:n kompassiin ei voi enää oikein luottaa. GPS:hän kuitenkin näyttää myös paikallaan että missä ilmansuunnassa kohde on, ja silloin on hyvä olla se kompassi josta voi ilmansuunnat tsekata.
Lopuksi sitten vielä vähän kuvia omilta reissuiltani, ne GC koodit noissa on kätköjen virallisia tunnuksia joilla niitä voi etsiä tuolta geocaching.commista. Asianharrastajatkin voi noihin kuviin tutustua, ainoastaan ne mitkä on nimetty SPOIL* on sellasia joita ei ehkä kannata katsoa jos ei halua ylimääräst helpotusta reissuillen. KUVAT.
Jokusen kuukauden taisteltuani ton Tritonin kanssa, möin sen ja vaihdoin Garmin Coloradoon. Tässä kokemuksia.
VS 
Toi Tritonhan oli mulla reilun puoli vuotta, ja niistä ensimmäisen 2kk aikana se meni kaksi kertaa siihen kuntoon että piti lähettää huoltoon. Aparaatin windows vaan meni siihen jamaan että käynnistys päättyi illegal operationiin ja mitään ei voinut tehdä. Ensimmäisen vaihdon yhteydessä maksoin 50 ekeä lisää jotta sain vaihdettua sen 500 malliin, mutta siinäkin softa meni aina jumiin kun meni kompassiruutuun. Ja taas tuli uusi. Sitten en sitä muutamaan kuukauteen käyttänytkään, ja kun sitten meinasin taas vähän tetsata niin reissun jälkeen tuli taas tuo tuttu illegal operation. Tällä kertaa homma korjaantu sillä että otin siitä patterit yöksi pois. Näiden sekoilujen ja muutamien muiden epäkohtien tähden möin sen sitten. Ja kerroin kyllä esiintyneistä ongelmista.
Tuon totaalisen tilttailun lisäksi oli siinä vähän muutakin ärsyttävää. Kaikki napit olivat aivan helkkarin jäykkiä, ja ovathan ne hurjan pieniäkin. Etenkin tuon 'joystickin' käyttö oli mun sormilla hankalaa. Ton lisäksi toi oli myös melko hidas liikkeissään kun sillä jotain teki. Valikoissa oli myös ihan käsittämättömiä epäloogisuuksia jotka kiristivät pinnaa aika hyvin tollasessa satunnaisessa käytössä kun ei niitä oppinut muistamaan. Paras esimerkki lienee laitteen kielivalinta. Luulisi että se tehdään asetuksissa, mutta ei. Kielivalinta tehtiinkin jokaiselle profiilille (geo, marine jne) erikseen, mikä ihmeen järki tässä oli? Ja kun jotain useamminkin tarvittavia toimintoja joutui ettimään välillä ihme paikoista niin ei se kyllä vakuttanut.
Tohon tuskastuneena päätin sitten laittaa eurot jonoon ja ostaa paljon kehutun Garmin Coloradon, ja vaikka nälkävyötä on vähän joutunut kiristämäänkin niin täytyy kyllä sanoa että jokaisen euron väärti. Mullahan ei tosin oo kokemusta kuin näistä kahdesta, vertailupohja ei siis ole kaksinen mutta jotain kuitenkin. Sen enempää juhlan aiheita erittelemättä todettakoon että Magellanin kanssa mulla 'paloi hihat' vähintään yhden kerran joka reissulla, Coloradon kanssa ei ole vielä kertaakaan tullut edes lämmin. Niin paljon parempi käytettävyys siinä on.
Ei Garmin Coloradokaan toki täydellinen ole - niikuin ei Tritonkaan ole täysi susi. Lyhyt yhteenveto vielä.
Garmin Coloradossa huomattavasti huonompi näytön kirkkaus.
Magellanin käytettävyys joka suhteessa selvästi huonompi.
Megallan tukevamman oloinen, Colorado tuntuu vähän nykyaikaiselta multimeediakännykältä josta irtoilee X määrä osia kun se lipeää näpeistä.
Garminiin löytyy karttoja opiskelijaverkoista.
Magellaniin saa paljon helpommin tehtyä omia karttoja esim retkikartta.fi palvelua käyttäen.
Magellanin VantagePoint softa vielä kankeampi kuin Garminin - joka sekään ei kehuja ansaitse.
Magellanin luotettavuus hyvin kyseenalainen.
Garmin näkyy PC:llä levyasemina ja sinne voi suoraan kopioida esim .GPX tiedostoja ilman erillistä asentamista.
Garmin yleisempi = paljon softia, apuja ja neuvoja saatavana.
Magellan kohottaa verenpaineita.