Maantantai, 14.11.2016

Tästäpä tulikin sitten aivan helvetinmoinen taistelu, mutta tässä vaiheessa näyttää vihdoinkin siltä että valmista tuli.

Näin se sitten meni.

Ostin ne uudet kk laakerit mistä edellä kirjoitin, mutta pieleen meni. Näihinhän on kahta erilaista laakeria ja mitoituksen perusteella päädyin toisiin, mutta eihän ne tietenkään olleet ne. Vaikka spekseissä olikin eri mittaiset nuo 'lukitusnystyrät' niin käytännössä ne oli aika saman kokoiset molemmissa laakerityypeissä, mutta nystyrät olivat vaan eri eri kohdin. Tästä suivaantuneena hurautin Helsinkiin (135km) hakemaan maan viimiset oikeanlaiset, ja homma saatiin eteenpäin.

Tuossahan ei kauaa nokka tuhissut, mutta ei ollut lopputuloskaan kovin pitkäikäinen. Aluksi pelasi hyvin, sitten alkoi kuulumaan vähän lisä-ääniä ja parin kilometrin koeajon jälkeen paukutus oli ennallaan. Eli eipä sitten muuta kun vaikeimman kautta; toista konetta jostain.

Valikoimaa oli kaikenlaista. Mätävikojen takia leimalla hylättyjä rekisterissä olevia täysin ajokuntoisia pakuja vajaalla tonnilla oli jonkun verran, ja tällainen olisi ollut ehkä paras vaihtoehtokin mutta tarkoitus oli saada homma nopeasti pakettiin niin ensin yhden auton purkaminen ja sen hävittäminen ei oikein sopinut pirtaan. Sitten oli muutamalla satasella täydellinen kone josta puuttuu yksi suutin, ja muutamia muita halpoja herkkuja. Eräs purkaamo sanoi että noi on niin huonoja koneita ettei ne myy niitä enää :-D

Sitten soitin purkaamoon joka on erikoistunut vain näihin Fiat/PSA yhteistyön helmiin sekä erääseen toiseen paljon liikenteessä olevaan pakumerkkiin, ja sieltä sitten löytyi jo vaihtoehtojakin. Suht ok hinnalla olisi saanut koeajetun koneen, ja sitten vähän isommalla rahalla löytyi konetta josta oli puristukset mitattu, johon oli vaihdettu uusi jakopää ja johon sai 3kk takuunkin. Satasella myös toimittavat koneen ja vievät vanhan pois, ja samalla heidän asentaja katsoo että kaikki sopii 1:1 ja jos ei sovi niin vaihtavat paikan päällä tarvittavat palikat jotta uusi kone sitten käy autoon. Toi kaikista kallein paketti jo kirpaisi vähän budjettiakin, mutta koska olin valmis maksamaan palvelusta ja siitä että homma toimii niin sovittiin sitten kaupat siitä. Maksoin samantien puolet tilille, ja sovittiin että tarkastellaan toimitusaikataulua viikon päästä tarkemmin, lupasivat tuoda koneen milloin vain mulle sopii.

So far so good, mutta sitten alkoi takkuaminen.

28.9, KE sovittii että kone tuodaan 4.10 TI, ja ottavat vielä yhteyttä edellisenä päivänä.

3.10, MA tein ihan saatanan pitkän päivän koneen irroittamisen parissa. En voinut aloittaa aijemimn koska ed päivänä olin vasta kotiutunut vuokralasikuitureissusta. Se työmäärä millä aikanaan Lantruiserista otettiin kone pois, ei riittänyt tässä rojektissa edes puoleen väliin. Jossain vaiheessa iltapäivän mittaan alkoi tilanne tuntua jo niin epätoivoiselta että soitin purkaamolle (joka ei siis itse 'palannut asiaan edellisenä päivänä') ja kyselin että voitaisko siirtää toimitusta päivällä eteenpäin. Lupasivat palata hetken päästä asiaan. Eivät palanneet, joten minä vaan hammasta purren purin auton. Sain onneksi iltasella apua, muuten olisin ollut aika kusessa - tai en tiennyt olisinko ollut, kun ei ollut tietoa ovatko tulossa sovitusti seuraavana päivänä vaiko eivät

4.10, TI soittelin sitten sinne että monelta tulevat. No eivät kuulemma kerkeäkään tänään. Kiitti. Tulevat Torstaina. Esitin siinä sitten toivomuksen että ajoissa sitten, olinhan lähdössä illalla reissuun. Ajasta ei tolkkua oikein tullut, lupasivat kiirehtiä ja ottavat yhteyttä hyvissä ajoin Torstaina.

6.10, TO klo 14 mennessä ei ollut kuulunut vielä mitään joten soitin itse. Asentaja on kuulemma tulossa ja soittelee. Klo 17 mun oli jo pakko lähteä menemään, ja valjastin kaverin tallille vastaanottamaan lähetystä, ja jätin rahat lopun maksamista varten. Kun sitten lähdin tallilta, kuski vihdoin viimein soitti mutta en voinut jäädä enää odottamaan koska hän ei olisi edes klo 18 paikalla.

8.10, LA menin sitten tallille katsomaan että millain malmikasa sinne on roudattu. Ja kyllähän alkoi hieman vituttamaan. Kone oli sen näköinen kuin se olisi jostain romulavalta noukittu, ja uutuuttaan kiiltelevä kannentiiviste pisti heti silmään. Olikohan ne puristukset mitattu ennen vai jälkeen kannentiivisteen vaihdon? Melko leväperäisesti oli asentajakin 'tarkastanut että kaikki vastaa vanhaa', joitain nippeleitä oli toki vanhasta koneestani irroiteltu ja jätetty viereen, mutta esimerkiksi kampparin hihnapyörä oli lähtenyt vanhan koneeni mukaan ja nyt mulla ei sitten ollut sellaista. Alunperin tarkoitus oli käydä samantien hommiin ja saada auto ajokuntoon vielä saman viikonlopun aikana, mutta sehän ei onnistunutkaan kun kytkinkin oli lähtenyt. Koneessa toki oli kytkin kiinni, ja oli siinä reilusti pintaakin mutta keskiössä oli klappia ja ruosteessa koko hoito niin en minä sitä halunnut käyttää. Herra Asentaja oli sitten ottanut jo omasta koneestani irroittamani kytkimen hyllyltä mukaan. Tää nyt ehkä meni vähän tietokatkoksen piikkiin, mutta otti se silti kaaliin kun homma ei nyt edennytkään mihinkään. Toki uudenkin olisi voinut ostaa, mutta koska vanha levyni oli vain 0.4mm ohuempi kuin uusi niin ei oikein hotsittanut. Myös dieselpumppu oli käynyt jollain kevennyskurssilla, selvästikin joku ylikylän dieselseppä oli poistanut siitä tarpeettomia kylmäkäynnistyssysteemeitä ja lukinnut jonkun toisen systeemin joka 'tekee jotai' moottorin lämpötilasta riippuen. En näistä nyt niin huolta kantanut, eihän tällä talvella ajella ja eipä noi nyt tällaisessa pumpussa mitään tähdellsiä ole. Mutta kuinkin tämä kaikki alkoi sen verran v-ttämään ettei tullut sitten mitään tehtyä koko viikonloppuna, vaikka olisihan tuossa ollut yhtä sun toista valmistelevan toimenpiteen tekemistä.

10.10, MA soitin purkaamolle ja ilmoittelin noista puuttuvista osista. En raivonnut, enkä maininnut tässä vaiheesa mistään noista muista epäkohdista. Lupasivat lähettää kamat, ja laittaa pakettikoodin tekstiviestillä jotta saan hakea ne heti postista. Iltasella kävin vähän tallilla ihmettelemässä. Termostaatin koppa oli jossain kuljetuksissa saanut tällin joten vaihdoin sen kun olivat armollisesti jättäneet oman ehjäni sinne. Ja taas sai lisää ihmeteltävää siinäkin kohdin.

Kuminriekale joka esti termostaatin täydellisen sulkeutumisen. Itsestäänhän tuo ei tuohon varmaan ollut mennyt. Alko jo hieman keittämään.

11.10, TI ei ollut pakettikoodia kuulunut joten soitin sinne sitä kysyäkseni. Käyttäydyin asiallisesti. Mainitsin tosin alkavani hieman uupua tähän touhuun, mutta eivät olleet kiinnostuneet 'minun pahasta olostani'. Eikä ollut heidän vikansa että en ollut vastaanottamassa kamoja. Koska en ollut kiinnostunut pitkittämään puhelua niin jätin mainitsematta että olisin ollut jos olisivat myöhästyneet vähemmin kuin 2 päivää, enkä maininnut sitäkään että heidän asentajanhan piti hoitaa kamojen vertailu joten luulisi olleen ihan sama minkä teknisen tason henkilö oli vastassa. Pakettikoodia ei löytynyt siihen hätään mutta tulee tekstiviestillä.

12.10, KE tuli tekstiviesti matkahuollosta. Sen lisäksi että sieltä puuttui edelleen pumpun osia, sain maksaa myös 20 euroa rahteja.

Pari-kolme iltaa käpistelin konetta vaihtokuntoon, kasailin apulaitteita ja muita juttuja mitä nyt etukäteen pystyi tekemään. Koska pumpussa on käynnistyksenestoelektroniikat jotka ei nyt enää tässä autossa sitten toimi, piti pumpun perä purkaa jotta niihin systeemeihin päästiin käsiksi. Sen hankaloittamiseksi perässä oli 3 tai 4 pulttia joissa ei ollut ollenkaan kantaa.

Intternetlukemani ja tutuilta kuulemani perusteella homma on aivan saatanallinen, menee lentävän laikkaa ja hermoja ja aikaa. Vaan onneksi apurina hääri Höynä McGyver, sillä ei mennyt puolta tuntiakaan tuossa eikä se tarttenut mitään voimamiestyökalujakaan. Eikä mitään tarvinnut edes hajoittaa.

Tän kaiken taistelun ja ongelmoinnin keskellä tuo oli kyllä aika hilpeä suoritus.

Viikonloppuna saatiin sitten kone takaisin keulille. Kun purkuvaiheessa oltiin opittu how stuff works, oli kasaaminen sitten jo jonkun verran iisimpää. Vaikka ainahan nuo autonalushommat on vähän hanurista tallin lattialla tehtynä, mutta valmista tuli kuitenkin. Hämmästyksiäkin oli toki tarjolla, kuten se että koneessa oli vielä öljyt sisällä ja kun avasin propun niin ensin lirahti tilkka kirkasta vettä. Saattoihan se toki olla vaan kondesiovettä, harvemmin - jos koskaan - on tullut avattua öljyproppua pitkään seisseestä moottorista ja juuri käyneessähän ne mahdolliset vedet eivät ihan sinne pohjalle kerkeä ennen tyhjennystä.

Aikamme ruuvattuamme oltiin siinä vaiheessa että päästiin käynnityshommiin. Syyläreitä tai muita toisarvoisia palikoita meillä ei vielä ollut kiinni kun nyt vaan haluttiin savut. Kävikin sitten niin että sitä savua olisi varmaan tullut tartista jos olisi sahattu tarpeeksi kauan. Ei tullut soppaa suutinputkista. Ei vaikka lutkutettiin suodattimenjalan pumpusta, startattiin kaasu pohjassa, annettiin suoraa virtaa sammutussolenoidille (käynnistyksenestosysteemin patentti liittyy sammutinsolenoidiin) ja vaikka mitä tehtiin. Pumpulle asti tavara kyllä tuli koska paluuletkustakin tuli jo tavaraa. Rupesi vituttamaan.

17.10, MA, 8 päivää siitä kun auton piti alunperin olla valmis. Soitin purkaamolle ja kerroin tästä pikku ongelmasta. En raivonnut. Lupasi palata asiaan.

18.10, TI, soitin purkaamolle kun ei ollut kuulunut mitään. Tsätättiin pitkä tovi aiheesta. Lupasi lähettää varmuuden vuoksi uuden sammutinsolenoidin kun joskus ne kuulemma menevät jumiin vaikkei tämä ollut kuulemma seissytkään kuin vajaan pari kuukautta. Mietin mielessäni että ei se nyt kovin jumissa voi olla kun se kuitenkin korvin kuultavasti naksahtaa. En kuitenkaan ruvennut inttämään. Sovittiin siinä sitten vielä varovaisesta startpilotilla avustamisesta, että saadaan koneeseen vähän lisää kierroksia kun sekin voisi auttaa. Mainitsin tätä jo funtsitunkin, mutta ettei oltu siihen vielä ruvettu kun ne on vähän kyseenalaisia juttuja. Neuvoi kuitenkin töhöttelemään sitä varovasti pienen matkan päästä samalla kun toinen starttaa. Lupasin illalla kokeilla, ja hänelle voi kuulemma soittaa illallakin. Kokeiltiinkin, ja saatiin koneeseen vähän lisää vauhtia (niin paljoa ei kuitenkaan suihkutettu että olisi alkanut kolisemaan) mutta eihän se tietenkään mitään auttanut.

20.10, KE pidin melko varmana ettei sitä luvattua sammutinsolenoidia kuitenkaan tule, ja vaikka tulisikin niin tokkopa siitä mitään apua olisi. Olin jo vähän kyllästynyt soittelemaan tuonne ja odottelemaan aina joulua ja juhannusta että palaavat asiaan joten otin perinteiset menetelmät käyttöön. Kirjoitin kirjeeseen kaikki asiat mitkä tässä ovat mennneet nyt perseelleen, ja tällä kertaa mainitsin myös selvästi uuden kannentiivisteen, selvästi uuden venttiilikopantiivisteen (joka vuosi jo starttailuyrityksissä niin paljon että kukaan ei taatusti olisi ajanut niin paljon vuotavalla tiivisteellä eli ei mitenkään voi olla suoraan ajosta). Mainitsin myös kumilerssistä termostaatissa. Ehdotin että joko lähettävät pumpun ja suutimet (varmuuden vuoksi, koska nekin näyttivät roskaläjästä löytyneiltä, ja ettei jäisi vielä sitten ehkä niistäkin kiinni) ja vaihdan ne, tai vaihtoehtoisesti vien auton korjaamolle. Jos vika on en_vain_osaa niin maksan itse, jos vika on tavarassa niin maksavat itse. Lähetin tämän pikana ja sain seurantakoodinkin siitä, joten tiesin heidän saaneen tämän seuraavana päivänä. Kirjoitin tuonkin vielä ihan neutraaliin sävyyn, ja mainitsin vielä että jos tämä asia nyt vaan kunnialla hoidetaan niin olen vieläkin pitämään lopputulosta hyvänä hommana vaikka näitä mutkia on matkassa ollutkin.

Ei heistä kuulunut mitään silloin kirjeen saantipäivänä eikä seuraavanakaan (PE). Yllätyin!

22.10, LA päätin sitten toimia omin päin, ja mentiin Höynän kanssa tallille. Tarkoitus oli ottaa pumppu irti ja viedä pajalle jossa saavat sitten tutkia asiaa. Jakohihnakopan irroituksen jälkeen alkoi ottaa jo niin kovasti päähän että mesetin sinne pajalle ja kysyin että sopiiko tulla. Sitten lähdettiin.

Kiskottiin koppi 10 kilsan päähän Reijon Dieseliin, mulle riitti. Tässä yhteydessä kävi myös selväksi että oli ehkä ihan hyvä idea haetuttaa tuo auto silloin kotiin hinausautolla, olisi tää nyt ollut hivenen rankka setti kiskoa 50 kilsaa.

27.10, TO kerkesivät asiaa sitten tutkimaan. Ensin tuli pari tilannekatsauspuhelua joissa myös todettiin ettei sitä soppaa tule vaikka kaikki onkin päällisin puolin kunnossa. Sitten homma ikäänkuin tulikin maaliin; Pumppu meni jumiin, ei pyöri enää kuin varttikierroksen verran edestakaisin. Soitin purkaamolle, ja kerroin että auto on korjaamolla nyt kävi näin. Mutta ei hätää, olivat juuri irroittaneet pumpun vanhasta koneestani! Tasan viikko siitä kun saivat kirjeeni mutta mitään eivät olleet ilmoitelleet, ja juuri samana päivänä sattuivatkin sitten olemaan työn touhussa. Julteltiin siinä kirjeestänikin sitten samalla, kirjoitin kuulemma kyllä ihan asiaa. Olivat vielä varmistaneet purkuauton omistajalta tuon arvioni tuliterästä kannentiivisteestä, mutta ei sitä kuulemma oltu vaihdettu. Kone oli tietenkin vain hyvin pesty ennen toimitusta niin siksi tiivisteen reunat suorastaan kiilsivät. Lupasivat lähettää pumpun ja suuttimet, vaikka suuttimien tarpeellisuutta epäilivätkin. Mainitsivat tässä yhteydessä myös omatoimisesti osallistuvansa talouspoliittisiin talkoisiin kun tässä nyt on tätä kaikenlaista ongelmaa ollut. Keskustelu käytiin kaikinpuolin rakentavassa hengessä, ja maltoin edelleen käyttäytyä.

Tällä välin oli tullut talvikin, ja koska autoon ei ollut talvirenkaita ja se oli reissussa niin piti nekin sitten hommata. Muutaman mutkan kautta sain 'halvalla' auton entiseltä omistajalta renkaat. En tiennyt niistä mitään, mutta niiden välittäjä kertoi että kahdessa on pintaa 5mm ja kahdessa 8 niin ajattelin että no ne varmasti välttää niihin muutamaan 100 kilsaan mitä talvirengasaikana tulee. Vaan pieleenhän sekin vähän meni. Jos oisin tajunnut että joillein kelpaa renkaaksi mikä vaan niin olisin ehkä varmistanut vielä niiden merkin, mutta enhän mä ymmärtänyt että jollain voi olla miljoona tonnia painavassa asuntoaustossa 2kpl pinnoitettuja Ässä -renkaita ja 2kpl Hakkapeliitta 10 (ei varmaan edes valmistettu 90 luvun jälkeen). Niimpä mulla nyt oli sitten Ässät ja Hakkis kympit. Mut ehkä ne nyt sitte kelpaa näihi muutamiin satoihin kilsoihin ajattelin, ja vein nekin korjaamolle ettei tarttee sitten liukastella takaisin kun sen aika on.

1.11, TI, neljä viikkoa siitä kun mulla piti alunperin olla asennusvalmis kone tallilla, pumppu tuli.

9.11, KE tuli puhelu et nyt tää pelaa. Jippii. Mainitsivat solkenaan vuotavasta venttiilikopan tiivisteestä ja että voisivat vaihtaa sen. Olin ajatellut tuon remontin tehdä itse, mutta kun tähän mennessä sovittu hintapolitiikka ei vielä järkyttänyt niin lupasin toimittaa uuden tiivisteen pikapuoliin. Matkalla tiivistekauppaan tuli puhelu. Oli selvinnyt miksi tiiviste vuotaa. Tuossahan on venttiilikoppa kiinni kannen keskeltä kolmella pultilla, ja ne kolme pulttia kiinnittyvät nokka-akselin pukkeihin. Keskimmäinen pukki oli kolmessa osassa joten eipä se koppa tietenkään tiukalla siitä kohtaa ollut. Soitin purkaamolle, ja tällä kertaa en käyttäynyt hillitysti. En viitsinyt edes kysyä että millaisella pesuaineella ne ovat sen koneen pesseet kun venakopan tiivistekin näyttää ihan uudelta, tyydyin vaan toteamaan että uusi pukki on täällä varmaan huomenna (TO). Ei pystynyt lupaamaan, mutta Perjantaina olisi varmasti. Sovittiin samalla että otan yhteyttä sitten kun tää vihdoinkin toimii niin katsotaan tuota talouspoliittista puolta vielä. Lupasi laittaa myös pakettikoodin tuosta nokkapukista että saan sen viikonlopuksi postista. Niin varmasti. Vaan yllätysten aikapa ei ollut ohi, soitti vielä myöhemmin että on juuri postissa lähettäässä sitä, ja kyslei vielä osoitetta. Pakettikoodi tulisi tekstiviestillä jotta saisin osan varmasti viikonlopuksi. Vaikka empä nyt ollut järin vakuuttunut että siitä mitään hyötyä olisi, enhän mä nyt voisi mennä pajalle vaatimaan että tässä on osa, paska kasaan heti.

Heti tuon puhelun jälkeen soitettiinkin korjaamolta taas, auto on nyt valmis. Olivat ottaneet jostain irtokannesta tuon pukin jotta saatiin tämä kasaan, ja vien tuon joskus tulevan sitten heille.

10.11, TO ei kuulunut pakettikoodia, mutta auto oli vihdoinkin suht kondiksessa. Alunperinhän oli tarkoitus että kasaavat koneen vaan sen verran että se käy ja kiskon sitten taas Toijjotalla kotiin, mutta koska Toijjota muutti Mäntsälään niin olin sitten vienyt sinne sen verran palikkaa että auto oli saatettu ihan ajokuntoon.

Ihan vähän jänskätti.

Mut ihan hyvinhän se kuitenkin meni. Ei irronnu ahtoletkut, ei vesiletkut, ei sähköjohdot eikä vaihdelaatikko moottorista. Edes lämmöt eivät seilanneet, ja lämppärikin työnsi tasaisesti lämmintä. Valojahan tuossa ei ollut vielä kiinni joten piti varovasti kiirehtiä tallille ennenkun tulee ihan pimiätä.

Samana iltana ruuvasin vielä valot kiinni ja kävin koeajamassa pikkasen lisää, ja ihan hyvin se meni. Noissahan on ihan hanurista se ajovalojen korkeussäätösysteemi, sehän on sellanen että koejatulun nuppi on oikeasti hydraulisylinteri ja siitä menee nestetäytteiset putket valoille joissa on toinen sylinteri joka liikuttaa umpion sisuskaluja. Eihän siitä oikein mitään tahtonut tulla (vaikka poikkeuksellisesti tässä se säätömekanismi kuitenkin toimii) joten säädin ne kiinteästi ~hyvin.

Vaikka auto tulikin tuolloin kuntoon, tuli se heidän lähettämänsä nokkapukki postiin vasta tänään (MA 14.11) joten jos ajatellaan että se saadaan kiinni huomenna, niin ollaan 37 päivää myöhässä siitä kun auton piti olla alunperin valmis. Toki aikaa meni tuolla korjaamollakin jonkun verran mutta en minä siitä kitise, olihan tää tarkoituskin tehä muiden hommien lomassa 'hitaasti ja halvalla', mutta yhtään laskematta sanoisin että ainakin 3 viikkoa meni tuon purkaamon nussimisissa. Ei mennyt ihan niikun alussa tuumin; "Toi kaikista kallein paketti jo kirpaisi vähän budjettiakin, mutta koska olin valmis maksamaan palvelusta ja siitä että homma toimii niin sovittiin sitten kaupat siitä. Kun auto huomenna virallisesti saadaan kasaan, ilmoitan että se pelaa nyt ja palaan asiaan koeajoviikonlopun jälkeen. En ole vielä edes laskenut että minkä verran sieltä pitäisi hilloa saada että pääsisi omilleen, menetyistä yöunista ja reissukeleistä korvausta tuskin voi hinkua. Sen 3kk takuun arvon koitan heille myös palauttaa, jos ajatellaan takuun alkavan huomisesta niin eipä sillä paljon virkaa tule olemaan kun eihän näillä paljoa liikuta Joulu-Helmikuussa. Eipä silti, mahdollisen takuutapauksen yhteydessä en tule haluamaan noilt mitään muuta kuin rahaa, ja ensisijaisestihan noi saavat kuitenkin korjata virheen. Joka tarkoittaisi taas helvetillistä remonttia ja viikkon taistelua osien saannin kanssa. Ei kiitos, mielummin kusen muuntajaan.

Reilu parisataa kilsaa on nyt tullu ajeltua huruajoa, ihan hyvin on kyllä pelannut. Ei ole yhtään letkua tai muutakaan tarvinnut uudestaan asennella joten eihän sitä tiedä vaikka toi nyt pelaisikin. Mainitut parisataa kilsaa tuli ajettua vielä räyhäkästi ilman puskuria (kun en löytänyt pultteja, lopulta mulla olikin haalittuna niitä sitten kolmesta paikasta joten nyt niitä on) ja rekisterikilpeä. Perjantaina oltiin oikein yötä tuolla läheisen metsän siimeksessä, vähän testailemassa majoitustoimintoja.

Kymppi oli pakkasta, ja vielä oli sen verran hakusessa sekä tuuletusräppänät että lämmityslaite että hieman meinasi iskeä holodna. Aamusella ei oltukaan enää edes yksin, oli muutama hiihtoladun hinkuttaja pysäköinyt samaan paikkaan. Voisin kuvitella että huomioivat.

Ja sitten lop-lop-loppukevennys. Rengaskaverini oli muutamaankin otteeseen taivastellut noita talvirenkaitani, itse ei laita pinnoitettuja asuntoautoihin vaikka ihan valmistaakin niitä. Ihan sitten mielenkiinnosta tutkin että minkäslaiset kumit noi talvinakit nyt oikein ovat ja oh my god. Sen lisäksi että toisessa päässä oli pinnoitetut ja toisessa aatamin aikaiset Hakkikset, eiväthän ne edes täytä lain kirjainta tässä vehkeessä. Tässä olisi virallisesti 215/x/x, usein laitetaan 225/x/x koska ne mahtuvat ja ovat kantavuudeltaan vähän varmempi valinta, mutta nää mun rinkulathan olivat kaiken muun hyvän lisäksi vielä 195/x/x. Veivattiin sitten alle toiset renkaat, 'myyntiautokuntoiset', mutta sentään oikeaa kokoa. Se vähä mitä noilla tulee ajettua, tulee kuitenkin olemaan sellasissa olosuhteissa että katsoin järkevämmäksi tehdä näin kuin jatkaa noilla vanhoilla. Uusien ostossa taas ei olisi mitään järkeä, voin jättää 'nää tuhat marras-joulukuun kilometriäkin' ajamatta jos näyttää siltä että renkaat ei suoriudu.

Niin että tällänen taistelu on ollu tää tähän mennessä. Ei menny 'ihan' suunnitelmien mukaan, mutta tulipahan tekniikka tutuksi ja opittuakin jotain.

Ja sit täs vaihees haluun aika erityisen paljo kiittää muutamaan jo muutamaaki otteeseen mainittua Reijon Dieseliä. Kai tää ois kuntoo tullu missä vaa ku eihän tää mikää avaruuslaiva oo, mut ei tät hommaa ois ainakaa tän paremmin voinu missää hoitaa.

Sunnuntai, 27.11.2016

Koska vuodenaika on mikä on, oli aika ensimmäinen projekti oli toi ylenpalttisen tuuletuksen vähentäminen. Ovessa oleva tuuletusräppänä oli helppo homma, siellä oli vain jotain tavaraa välissä eikä se siksi mennyt kiinni. Ohjaamon ja asunto-osan väliin väsättiin pikaiseen verho, ei siitä nyt ihan paras mahdollinen tullut mutta edes hieman torjuu viimaa. Ja paljon näkyvyyttä. Lämmitykseen en vieläkään saanut oikein tolkkua, mutta hommasin lämpöpatterin ensihätään sitä ongelmaa korjaamaan. Joka tosin tarkoittaa sitä että puskaparkkeihin ei ole asiaa kun ei niissä ole sähköä.

Lähestyi ensimmäinen vapaa viikonloppu sitten auton valmistumisen, ja jonkunlaiseen reissuun teki mieli. Koska itellä on sen verran tietämystä näistä vehkeistä että mikä voi mennä vasta kasatun koneehuoneen kanssa pieleen, ei mihinkään kauas ollut innoissani lähdössä vaikka tähänastiset pari-kolmesataa paikalliskilometriä olivat ihan hyvin menneetkin. Auto-osakeyhtiön toisella osapuolella taas oli selvät sävelet, koeajoreissusta ei olisi tulossa ihan lyhyt.

Muutamia pikkutarkasteluja ja -remppoja piti vielä jaksaa tehdä ennen tollasta rypistystä, yksi oli nopeusmittarin vaijerin kiinnitys. Näissä kun on joku ihmeellinen kumitappi jolla se vaijeri lukitaan laatikon päähän niin sen síjainnista oli nyt vähän epäselvää. Piti hoitaa kuntoon ettei nyt oo sitten vaijeri/ratas löysällä siellä, mahdollisesti vinossa ja syö itseään sileäksi matkalla. Muistan kun purettiin autoa niin ihmettelin sitä kumilärpäkettä, ja koitin kiskoa vielä irtikin kun ajattelin että se on vain joku tiivistesilikonin räyskäle. Kasausvaiheessa sitten totesin että kumi on vielä paikallaan, etten näköjään ollut sitä irti kiskonutkaan. Kasausvaiheessa jo tiesinkin että sielä kuuluu olla sellanen niin iloitsin siitä etten ollut väkisin kiskonut sitä irti. Mutta jonain päivänä sattui sitten tallin lattialla silmään kumitatti niin eihän siinä auttanut kuin päätellä että ei se sittenkään tainnut olla siellä missä piti.

Eipä sitten muuta kun auto kerran vielä ylös ja koittaa soirottaa tuo paikalleen, varmasti mieltä ylentävä homma. Sillä hetkellä kun auton alla maatessani tajusin että kumislerba on siellä missä pitääkin, niin hiffasin että tuohan on silikonituubin nokasta kiskottu kuivunut silikonitötsä. Mut tulipahan käytyä auton alla kuitenkin vielä! Ja asian selventämiseksi vielä varaosakuva. Tuo poikittainen lukitustappi on siis kumia ja sen luulin olevan vielä hukassa.

Muut etukäteisvalmiselut olivat sitten lähinnä nesteiden tarkastelua ja sen sellaista. Ja huohotinletkun käänsin toisin päin. Siinä kun on toisessa päässä lämmitysvastus niin en mistään löytänyt sitä piuhaa mikä siihen pitäisi laittaa, mutta onneksi sain pro tipsin että se letku on väärin päin niin siksi ei löydy mitään piuhaa mikä siihen ylettyisi :-)

Perjantaina sitten lähdettiin, ilmassa oli suuren seikkailun tuntua!

Ensimmäiseksi illaksi otettiin tavoitteeksi vaatimattomasti Lahti (125km) jossa käytiin Piltemassa ostelemassa tuikitärkeitä karavaanausvarusteita ja sen sellaista. Vaikka keli oli muutamia asteita plussan puolella, ei me silti lähdetty puskaparkkeeraamaan kun toi lämmityslaite nyt selvästi on vähän pihalla sen oikeasta toimenkuvasta. Lahdessa oli 2 leirintäaluetta auki, ja koska Mukkulaan ei saanut puhelinyhteyttä niin valinta oli sitten Messilä. Tiedossahan on että se on jonkun sortin mesta paikka jossa varmaan on muitakin, mutta olin lentää persauksilleni kun totuus valkeni.

Mehän ollaan tähän mennessä lasikuidutettu aina syksyisin sellainen viikko+ reissu, puolet öistä vietetty jossain tien sivussa ja loput sitten millasilla leirintäalueilla milloinkin. Sanomattakin selvää että leirintäalueet ovat olleet kokolailla tyhjiä niihin aikoihin. No tämä ei ollut. Termi kausipaikka on kyllä tuttu (se on sitä kun varataan paikka leirintäalueelta kesäksi/talveksi/vuodeksi, hinataan asuntovaunu siihen ja rakennetaan kiinteät terassit, katokset ym) ja olihan niitä nähty mutta voi jumaleissön! Tuolla on kai 200 paikkaa, ja ainakin 150 paikassa oli asuntovaunu sen näköisesti pysäköitynä että Suomi voittaa Euroviisut ennenkun ne mihinkään liikkuu. Jokainen toki tyylillään ei siinä mitään, mutta minä en käsitä. Jos noi leirintäalueet - vaatimattomammatkin - ovat tuossa kunnossa kesäsesonkiaikaan niin ymmärrän aika hyvin noita puskaparkkiharrastajia. Ristus sentään.

Erinäisten sekoiluiden jälkeen löydettiin ehkä meille annettu parkkiruutu (oli muuten ensimmäinen kerta kun meille sanottiin mihin numeroon mennään, se oli meille ja ihan uusi juttu) johon sitten vekslattiin. Vähän jäi epäselväksi vielä että mihin kohtaa sitä jättimäistä parkkiruutua meidän olisi pitänyt jäädä, mutta eipä se nyt siinä vaiheessa enää painanut. Virittelin ajokin pysäköintikuntoon, lämpöpatteri hohkasi ja oli lokoisaa. Ensimmäinen versio sängyn (joka on siis noin 20 senttiä lyhyempi kuin minä) laajennusosastakin toimi jotenkuten joten yö meni siinä.

Koska kaikki oli edelleen mennyt ihan mutkattomasti enkä ollut uskaltanut kurkistaa konepellin allekaan, ei muuta kun jatkettiin alkuperäisen suunnitelman mukaan. Eikä aikaakaan kun oltiin sitten kohteessa, lähes 400 kilometrin päässä kotoa. Asennusrasvat edelleen tukevasti ovessa ja konepellissä, mutta oltiin kuitenkin!

Tuolla asioin sitten lukkoseppäsuutarilla, oli tuo asunto-osan avain pikkaisen huono. Se koko lukko oli pikkaisen huono mutta jonkun verran sain sitä notkisteltua, mutta oli se niin kankea että avain meni aina ihan rusetille. Lukkomies epäili ettei se uusi avain sen jäykempi ole, mutta ostin kuitenkin sillä olin itse varma ettei noin meltoa avainta voi ollakaan kuin tuo vanha oli. No, uusi tuli, oli jämpti ja pelasi hyvin. Sitten käänsin vanhan avaimen ihan sormivoimin poikki, eli se oli aika huono. Parempi kuitenkin näin kuin että se olisi mennyt lukkoon poikki.

Nyt oli jo sen verran kilometrejä takana remontin jälkeen jotta kyseisen laitoksen leirintäalueella oli sitten aika jo viettää vähän juhlallisempi lasikuituilta. Ja siitä tulikin sitten niin juhlallinen että yöstä tuli koko lyhyen historian parhaiten nukuttu!

Aamulla olikin sitten jännät paikat, vierailu konehuoneessa. Jos vettä tai öljyä aikoo hävitä, luulisi näkyvän tällaisen siivun jälkeen. Vaan eipä näkynyt, kaikki näytti olevan ennallaan joten ei muuta kuin kotimatkalle. Vajaa 400 kilsaa siinä sitten poroteltiin yhtäsoittoa, vähänhän se työstä kävi mutta mitään ongelmia ei tullut vastaan. Nesteet ja öljyt ennallaan vielä kotonakin joten eikai niitä tarttee jatkossa sitten kokoaikaa vahtia.

Reilu 1000 kilsaa tolla on nyt remontin jälkeen tahkottu, kai se uskottava on että pannu pelaa ja kestää kasassa vaikka kova työ olikin.

Nythän on sitten päästy jo kärryille tosta kulkupuolestakin, 3000 kiloa ja 1.9TD kun ei ole mikään ihan optimaalisimman kuuloinen yhdistelmä. Näppituntumalta sanoisin että kulkupuoli on aika samaa luokkaa kuin Lantruiserissa oli, eli kyllä se siitä kunhan aikansa odottelee ja kun vauhtiin pääsee niin kyllä se siitä sitten.

90 pysyy mittarissa vaikka tulisi vähän ylämäkeäkin, kunhan vaan on hereillä. Joku 90-92 menee vitosella suht vaivattomasti mäkeenkin, mutta jos unohtuu unelmoimaan ja antaa vauhdin pudota jonnei 85 niin sitten on jo kepitettävä pienempää jos meinaa saada sen vauhdin pysymään mäen päälle asti. Kierroslukumittariahan tossa ei ole joten en tiedä millä kierroksilla mennään, mutta toi 90-92 tuntuu selvästi vankemmalta menolta kuin 80 ja risat.

Ennenkun tää auto oli edes kasassa, niin jostain luin käyttäjäkokemuksia että olisi meluisa. No tokihan nämä kopit aina suhisevat ja kohisevat mennessään ja moottori mylvii, mutta en välttämättä allekirjoittaisi tota mielipidettä. Vaikka nelosella kirnuaisi 85 ylämäkeen niin musta toi melutaso pysyy ihan siedettävissä lukemissa.

Kulutustakin koitin tossa vähän katsoa kun oli pitempi matka edessä ja takana, mutta en ole ihan yhtä mieltä matkamittarin kanssa joten paha mennä sanomaan siitä mitään. 11-13 välille se kuitenkin menee, eli ihan normi lasikuitukoppiluokkaan. Matkamittarin mielestä kun me ajettiin yli 900 kilometriä ja googlen mukaan toi reissu on vajaa 800, niin tarttee vielä vähän tutkia ennen virallisten kulutuslukemien julkistamista.

Vaikka tolla nyt reissua vääntää, niin kyllähän toi vähän remonttiakin vielä kaipaisi. Hihnat kitisevät ja kirskuvat kylmänä, meni kasaan vanhoilla kun täähän kasattiin siellä korjaamolla enkä ehtinyt väliin. Hehkutulpissa taitaa olla vähän toivomisen varaa, jo nollakelissä käynti on ensimmäiset sekunnit aika vajaata. Mutta kun eihän tällä ole tarkoitus nyt talvessa ajella niin en tiedä viitsinkö ruveta vaihtamaan, mun tuurilla menee kuitenkin tulppa poikki kanteen tai jotain muuta yhtä mojovaa ja sitten ollaan entistä enemmän kusessa. V/E kulmasta kuuluu epätasaisuuksilla kolinaa, kerranhan jo uudelleentarkastin asennukset (noihan oli aika lailla palasina remontissa) mutta en löytänyt klappia, täytynee tutkia uudestaan. Tolpan ylälaakereitahan näissä menee joten voisi olla se, mutta se vakiovaiva mikä näihin tulee aiheuttaa yleensä ohjauksen takertelua ennemminkin kuin ääniä.

Sitten tuntuis olevan vähän vetonivelongelmaakin. Siinä nopeudessa missä vaihdetaan ykköseltä kakkoselle, tuntuu jonkunlaista vatkausta. Ensin luulin että se johtuu niistä edellisistä, näitäkin surkeammista renkaista mutta taitaa se sittenkin tulla voimansiirrosta. Tarvinnee ostaa uudet vetoakselit, vika kun on selvästikin sisemmissä päissä ja niitä ei irrallaan saa. Paljoahan nuo eivät maksa (reilun 100e/kpl) ja remonttihommakin tuli tutuksi tuossa konetta vaihtaessa joten en pidä tätä nyt kovin suurena ongelmana. Oire ei edes esiinny kun kiihdyttäessä jossain 20-30kmh välillä joten voi olla että tälle ei ihan heti tehdä mitään.

Akuutein ongelma on sitten toi lämppäri, ei tolla pärjää mitenkään ilman lämpöpatteria. Olen viettänyt varmaan 3 tuntia lämpömittarin, kellon ja muistiinpanojen kanssa ja tilanne on nyt se että toi lämmittää aina 4 minuuttia (+/- 15sek) kerrallaan ja huilaa 5 miinuutia (+/- 30sek), riippumatta ihan kauheasti mistään. Lämmönsäätimen voi laittaa mihin vain 20-30 asteen välille, ovet voivat olla kiinni tai Sepposen selällään, aina vaan tekee tuota samaa rundia. Lämpötila tuvassa on sitten se mitä se sattuu tolla 4/5min kierrolla olemaan, eli ei kovin häävi näillä keleillä.

Lukemani perusteella näissä on ollut jonkun verran häikkää tuossa ohjauspanelissa ja sen liitoksissa, joten tänään sitten otin sen työn alle. Mittasin vastusarvot sekä säätimestä (0-5k) että lämpötunnistimesta (10k@25), olivat ihan kartalla. Operoin tinaimurilla ja juottimella liitokset uusiksi ja pistin pakettiin.

Ei varmaan tule yllärinä että tää oli taas näitä remontteja mistä ei ollut mitään hyötyä. Sitten lukaisin vielä Intter Netistä että mahtaako lämppärin sisäpuoliset rivoitukset olla tukossa joka sitten estäisi ilman kulkua ja laite menisi vikatilaan (vaikka vikavalo ei kyllä syty) joten kansi vielä auki vehkeestä.

Eipä sieltäkään mitään valittamista löytynyt. Sen sijaan toinen noista etualalla olevista lämpöputkista oli irti, eli sen lähdön lämmöt puhaltuivat lähinnä tuonne lämppärikaappiin. Tästä herääkin sitten kysymys että lämmittäisikö tuo vehje vaan itsensä sitten tärviölle ja menisi huilitilaan. Jäi vielä tutkimatta kun olisi pitänyt taas laittaa vedet järjestelmään ja se on kuitenkin sen sortin savotta että en jaksanut enää siihen tänään ryhtyä. Ohjeistuksen mukaan tuota pitäisi voida käyttää ilman vesiäkin (tuohan siis lämmittää sekä ilman että käyttöveden) mutta kyllä mua sen verran arveluttaa katsella sitä vedenlämmityksen merkkivaloa säiliö kuivana etten kehtaa joten jääköön seuraavaan kertaan. Eikähän se kuitenkaan toimi sittenkään :-)

Tässä illan mittaan luin vielä juttua jostain liittimestä joka löystyy ajan mittaan ja saattaa aiheuttaa juuri näitä ongelmia, vielä jäi epäselväksi mistä liittimestä on kyse mutta kyllä tuossa temmeltäessäni yhteen töpseliin törmäsin joka oli aika väljän makuinen. Ei lähtenyt kuitenkaan suosiolla irti niin aattelin että antaa olla, mutta ootellaampa vielä lisätietoja siitä mainitusta liittimestä että mistä on kyse.

Jossain kohdinhan tämä vehje on tarkoitus talviteloille laittaa jokatapauksessa, mutta jos tuosta lämppäristä ei ala pikkuhiljaa tulemaan tolkkua niin talvitelot saattavat alkaa tässä jo ihan tuotapikaakin kun eihän tällä tällaisena mitään tee. Ja on noi renkaatkin kyllä sen verran onnettomat että jos ei takuuvarmaa vesikeliä ole tiedossa niin ei tolla viiti kyllä kovin kauas lähteä.