Edellinen sivu Seuraava sivu

Tammikuu 2018


Maanantai 4.1.2018

Reissussa löytyneitä epäkohtia on taas vähän fiksailtu, ja aina sitä vaan löytyy yhtä sun toista pientä puuhailtavaa ja samalla saa hämmästellä miksei niitä ole tehty jo tehtaalla (no, hinnan vuoksi varmaan) eikä kukaan myöhemminkään.

Ensimmäinen parantelukohde löytyy kylpylästä, suihkuverhosta.

Toi suihkuverhohan on auki tosta puolestavälistä jotta pääsee noita vehkeitä operoimaan, mutta huolellisemmalla kylpijälläkin kastuu sitten noi kalusteet ja orastavaa kosteusjälkeä on kaapin alareunassa jo havaittavissakin. Ja sehän ei käy. Jyskista 2 eurolla suihkuverho, Clas Ohlsonilta kympillä neppareita, tallilta pätkä kapeata kuormaliinaa jo problem solved.

Mitoitus ei mennyt vielä toisella yrittämälläkään ihan 100% putkeen, mutta välttää 'toistaiseksi'. Tein irtoriekaleelle vielä säilytys- ja kuivatuspaikankin jossa se ei ole tiellä.

** Päivitys Tammikuu 2021 ** :
Verho osoittautui ihan toimivaksi ratkaisuksi eikä siihen tarvinnut sen koommin puuttua. Poislukien se että napit muutaman kerran ratkesivat reijistään (vaikka niissä olikin noi vetimet erikseen) ja kangas piti tehdä uudestaan. Viimeiseen versioon tehtiin mittavasti ommelta reikien ympärille niin eivät enää ratkenneet.

Ja olipa tuossa suihkuverhossakin vähän vielä viilattavaa kun niiden alkuperäiset verhonipsut olivat aika pöljät. Ne oli sellaisia jotka sai painettua kiskoon suoraan eli niitä ei tarvinnut ujuttaa kiskon päästä pois/sisään (joka onkin hitsin tärkeetä kun eihän tota verhoa oteta edes ikinä pois) mutta samalla ne olivat niin löysät että verhoa oli melkolailla mahdoton liikuttaa niin etteikö olisi puolet nipsuista lähtenyt irti kiskosta. Muutamalla eurolla uusia 'kiinteitä' nipsuja ja menoksi. Paitsi ettei sittenkään.

Uudet nipsut olivat sen verran leveämpiä että tuosta mutkasta ne eivät suosiolla taittuneet. Kiskon kahdesta mutkasta kyllä, mutta ei juuri tuosta mistä olisi tarvinnut. Kiskon uraa piti hieman työstää mutkan kohdalta niin rupesi kulkemaan. Ei ne vieläkään ihan niin sulavasti kulje kuin tehdastekoisesti, mutta onneksi heti työn tehtyäni tiesin miten se olisi kannattanut tehdä. Mutta pelaa se nyt kuitenkin paljon paremmin kuin aijemmin.

Sitten vähän askartelin ja piirtelin.

Tässä kun on vähän pienempi hella kuin vanhassa niin ei enää olemassaoleva kattila+paistinpannukombinaatio sopinut hellalle. Kattilassa ei oikeastaan ollut varaa enää pienentää, mutta elättelin toiveita että löytäisin jostain sopivan paistinpannun. Pelkkien mittojen mukaan en halunnut ostoksille lähteä kun siinä kävisi kuitenkin niin että mittojen mukaan sopii mutta on kuitenkin puoli senttiä liian suuri. Kakskytäneljäsenttisiä pannuja olin vähän sillä silmällä katsellut, mutta useimmissa oli niin loivat reunat että pohja ei kuitenkaan ollut kuin jonkun hikisen 18-19 senttiä ja se on jo vähän liian vähän. Mutta niin vaan onnisti ensimmäisessä halpakaupassa.

Näppituntumalta ihan Jamie Oliverin tasoinen pannu karkkirahoilla (silti laadukas Maku -brädni!) ja mitoituskin on niin passeli ettei jää kuin puoli senttiä joutotilaa. Aika monessa kaupassa olin pannuja jo katellut huonolla menestyksellä joten tarvinnee ostaa vielä toinenkin jos tuo sattuisikin olemaan ei kuitenkaan ihan niin laadukas :-P

Kuten aijemmin jo kirjailin tuosta lämmityspuolesta, niin tuossahan on lämpöröörejä tavaratilassa siellä lattian tasossa. Niissä vaan on se ongelma että kun siellä tavaratilassa kulkee kaikenlaista tuikitarpeellista tavaraakin niin lähes poikkeuksetta ne kamat tukkivat niitä lämpökanavia. Ja taas piti patentoida. Kaavailin niiden eteen samanlaista laatikon vedintä kuin siihen kaasukaapin kanteen tuli, se kun on kaareva niin mahdolliset rojut vaan luistavat ohi eivätkä tökkää mihinkään kulmiin kiinni.

Tuosta kaappiremontista jäi yksi vedin yli mutta eihän sitä tietenkään löytynyt siihen hätään joten oli pyyhkäistävä kauppaan. Ja olisi sinne kuitenkin pitänyt mennä, kolmehan noita tarvitaan. Kaupassa sitten vasta hiffasin että jumprahuiti, niiden kiinnityshän tapahtuikin takapuolelta ja ei se nyt tule missään tapauksessa kysymykseen koska kalusteita pitäisi purkaa ihan muutaman tunnin että pääsisi laittamaan ruuvit takapuolelta. Ei siellä kaupassa oikein muutakaan käyttökelpoista ollut kun halusin nimenomaan kaarevat em syystä. Ostin niitä sitten kuitenkin ja vähän koneistin akkuporalla.

Ja niin siitä tulikin sitten edestä ruuvattava. Vaikka tossa nyt vähän tota omavalmisteen jälkeä näkyykin niin oli tää silti niitä harvoja hetkiä jolloin funtsin että onnistuu multa sentään sillointällöin joku ihan hienostikin.

Ja idea systeemissä on siis seuraava.

Ton yhden vasta vaan laitoin kun oli sitä kaikkea reissuroinaa tavaratilassa enkä jaksanut ruveta tyhjentelemään. Eihän tuo nyt mitään järin suurta rakoa reijän ja rojujen väliin jätä, mutta sanoisin että aika paljon parempi kuin ei ollenkaan.

Koska tässä vaiheessa oli taitettu kai vajaa 4000 kilsaa syksyn ja alkutalven kurakeleissä, alkoi kosla olemaan jo aika rapakunnossa. Minähän en mikään autonpesuintoilija ole - käyttöauto taisi tulla käytettyä pesukoneessa 4 kertaa viime vuonna - mutta koska tää nyt on kuitenkin vielä 'uusi' ja omasta mielestä aika komiakin päällepäin, niin pitihän asialle jotain tehhä.

Ja luonnollisesti se en ole minä joka tuossa touhuaa. Paikallisella Sellillä maksaa henkilöauton halvin konepesu kai jotain 20-23 euroa ja kun tämä lysti ei maksanut kuin muutaman euron enemmän niin luulempa etten aijo jatkossakaan touhuta ton askareen parissa. Ja kyllä tossa käsittelyssä pestiin ihan harjallakin, ei pelkästään painepesurilla.

Ohjelmassa oli myös mekaanista remontointia sen liikkeellelähdössä helposti - joskin kytkimen vaihdon jälkeen ei enää niin helposti - esiintyvän ravistuksen johdosta.

Ei se vieläkään virheetön ole, mutta pitkin nettiä löytyy kirjoitteluja samasta vaivasta ja autokorjaamon Jampan mukaankin toi on aika yleistä joten luultavasti se on nyt sellainen kuin pitää. En tiedä miten lähtö onnistuisi ensikertalaiselta, mutta tuossa joulureissussa jossain vaiheessa tuli mieleen että eipä sitä ongelmaa enää edes huomaa. Eli ilmeisesti kun kaikki on kunnossa niin sitä vaan oppii sellaisen jalkatyöskentelyn ettei oiretta normioloissa enää esiinny. Sehän on tuo isompi pusla tuossa joka moottoria tukee liikkellelähdön vääntöä vastaan, ja onhan tuo vähän sen näköinen että ehkä hivenen turhan avonainen/kevyttekoinen saattaisi olla. Jos oikein kovasti olisi kiinnostusta asiaan niin voisi joskus ottaa projektiksi värkätä siihen vanhaan kalikkaan vähän jämymmän kumin, mutta luulempa että Suomi voittaa Euroviisut toisen kerran ennenkun asia niin paljon rupeaa kiinnostamaan.

Pöytäremontti sen sijaan kiinnosti sen verran että tuli tehtyä. Tuossahan on pöydässä sellainen auki käänneetävä lisäosa joka tuetaan sieltä alta kuvan mukaisella systeemillä.

Systeemi tietysti pelaa oikein hyvin, mutta toi tukihan on ulos vedettävää sorttia ja noi mustat päätypalat usein jäivät käteen ja putoilivat ja olivat hukassa. Pari ruuvia korjasi sen niin hyvin että nyt kelpaa kiskoa. Samassa yhteydessä apumies Markku hiffasi että mikä tarkoitus sillä ihmeen alumiinikiskolla keittiön seinässä on.

Mahtavaa! Tosin aika kyseenalaista että onko meillä tolle ikinä käyttöä kun talvella on kylmä ja kesällä tupa täytyy surisevista ja inisevistä metsän eläimistä, ja mun vakkarireissukaveri ei piiiiidä niistä.

Kun joku aika sitten suostuin uskomaan että tää on niin nälkäiselle alustalle tehty ettei mittaristossa ole ulkolämpömittaria niin pläräsin ebayta mieluisen löytääkseni. Lämpömittareitahan siellä on sen seitsemää sorttia, on sinisellä valolla ja vihreällä valolla ja kosteuden näyttöä ja min/max muistia sun muuta. Oikeastaan tuntui että niissä on nykyään kaikki paitsi ensi viikon lottonumerot. Hakusessa oli kuitenkin mahdollisimman simppeli vehje oranssilla valolla ja päädyin allaolevaan.

Sisälämpötilaa en olisi tarvinnut, enkä varsinkaan tuota näyttävää grafiikkaa. Mutta koska valaistus oli sopiva, disaini vaatimaton ja laite toimikin 12 voltilla niin tämä sitten aikanaan tuli. Mutta eipä tarvinnutkaan asentaa. Valo kyllä toimii 12 voltilla mutta mittari itessään pelaa nappipatterilla. Koska tarkoitus oli kuitenkin asentaa tää mahdollisimman alkuperäisasennuksen näköisesti niin patterin vaihto olisi sitten todennäköisesti ollut aikanaan sen sortin urakka etten viitsi kuitenkaan vaihtaa. Eikä tota näyttöäkään pysty lukemaan juuri muualta kuin suoraan edestä päin. Hassunhauskana featurena mainittakoon vielä että toi valo nostaa mittarin sisälämpötilaa pari-kolme astetta. Niimpä tämä pääsi nyt sinne Ebayn huuhaahankintalaatikkoon ja pärjään ilman ulkolämpöä.

Eräänä päivänä kävin myös kattomassa kattoa, lähinä mitatakseni tota katon muotoa laapuhelinantennin magneettijalkaa ajatellen. Mitään tehdastekoista ratkaisuahan tuon muotoiseen kattoon ei saa (ainakaan sellaista että parimetrinen Sirio kestäisi satasen vauhdissa) mutta suunnitelma asian suhteen on jo olemassa. Magneetit vaan näyttävät maksavan maltaita, sellainen pyöreä 60 millinen M8 pultinreijällä maksaa parikymppiä ja kun niitä tarttisi neljä niin olkoon toistaiseksi suunnitelma-asteella tämä projekti.

Kattoluukussa könytessäni löytyi myös pari pientä irtojousta sieltä luukun kehyksestä, päättelin että niiden paikka voisi olla tuossa.

Joulun pyhinä ajeltiin lappeen Ranta, Imatra, Savonlinna Mikkeli -lenkki. Siitä ei oo kerrottavaa, ei ollut edes kylmä niin ei tullut lämmityssysteemistäkään lisäkokemuksia. Paitsi ehkä sen verran että tuossa nollan paikkeilla 11 kiloa kaasua näyttäisi riittävän noin 40 tunnin paikallaanoloon. Ja sen verran myös että vaikka tämä lämmityslaite taitaa olla suunnittelultaan 10-15 vuotta uudempi kuin se vanhassa autossa ollut, niin ihan yhtä kranttu ja herkkä säätämiselle tämä on kuin sekin.

Tämänkertaisen loppukevennyksen aiheena on kaasupullot. Tuossa omavalmisteisessa kaasupullokaapin lisäosassa kun se sisäkorkeus toisen pullon kohdalla ei ole ihan yhtä suuri kuin mitä se alunperin on, on jotkut kaasupullot olleet korkeuden puolesta hieman naftimpia menemään kuin toiset. Jotkut menevät heittämällä, jotain pitää vähän suostutella. Tänään kun hain uuden kaasupullon niin sepä ei mennyt edes voimakkaammalla suostuttelulla, eikä ihme.

Kuvassa nyt ääriesimerkit, matala menee just ja just osumatta mihinkään ja toinen ei sitten ollenkaan. Toki toi korkeampi pullo käy siihen alkuperäiseen pullo paikkaan että ei se nyt käyttämättä jää, mutta ompahan taas 1 asia huomioitavaksi ostoksilla.

Ja laitoimpa vielä ne alkuperäist auton myyntikuvat näkösälle kun ei aijemmin tullut mieleen. Noita kamalia pitsiverhojahan tässä ei ollut enää kun mentiin autoa hakemaan, ja televisiokin oli autoon ilmestynyt vaikkei kuvissa näykään.

Kuvat


Edellinen sivu Seuraava sivu
Hymer Car 322 etusivu