Lauantai 10.11.2018

Virallinen kusikoppikausi alkaa olemaan ohi, mutta yhtä sun toista on tullut vielä puuhailtua eikä oikeastaan ole suunnitelmissa lopettaakaan joten entiseen malliin jatketaan ja tässä viimeisimmät.

Jo joskus keväällä porsi kattoluukun lukitusnappi, ja koko kesän sen kanssa rassailin (se jäi aina käteen kun luukku oli auki) mutta syksyä vasten tuli sitten hommattua uusi.

Kokonaisedulliseen 3e + postikulut 15e hintaan Saksasta :-D Olisi sen toki suomestakin saanut aikalailla samaan hintaan (tosin toisinpäin noi osa/kulut hinnat) mutta Ebay+paypal -yhdistelmän click-click helppous vei taas nämäkin eurot ulkomaille.

Kesällä käytin toisen takaoven verhoilulevyn irti kun piti rasvata mekanismejä, ja sitä levyähän ei sitten meinannut saadakaan pysymään kiinni sitten millään. Alunperin se on kiinni jollain liimamassa joka nauha kiertää koko levyn (todennäköisesti ideana tiivistää takaoven sisuskalut ettei levyn ja oven rungon välistä tuule sisään) ja se massa oli tietenkin kertakäyttöistä eikä toiminut enää toista kertaa. Sikafleksillä tms se varmaan olisi onnistunut uutta vastaavalla tavalla mutta tuskin olisi enää ikinä lähtenyt irti joten koitin kakspuolisella teipillä. Ei kestänyt. Ei kestänyt vaikka teippiä oli yhteensä varmaan 3 metriä. Tämänkin kanssa tuskailin koko kesän, levy kyllä kesti lukitusnapin varassa kiinni mutta aina se oli irti ja vinossa ja roikkui. Loppukesää kohti sekin korjaantui.

Kyseessä siis tuo alempi levy. Kun sain tarpeekseni niin päätin vetää sen härskisti ruuveilla. Muistui mieleeni että takavuosina myytiin rekkarikilven ruuveja joihin sai vielä muovikorkit päälle, joten niitä hommaamaan. Korkithan luonnollisesti olivat valkoisia mutta Motonetin spreihyllystä löytyi Motonetin valmistamaa yleimallista Motonetmaalia perusharmaana, ja kuten kuvasta näkyy niin ei juuri poikkea tuon ylemmän levyn tehdastekoisista kiinnitysruuveista ja niiden korkeista. Lopputulos yllärihyvä. Niinkään ylläri ei ollut se että taas kun halpa osti, paska sai, ja spreipurkki räki sitä maalia miten sattuu eikä tuosta nyt kovin sileä tullut mutta välttää tähän tarkoitukseen.

Tämäkin oli taas niitä hankintakertoja joiden jälkeen tuli mieleen että miksi *tussa joka paikassa myydään nykyään vain sitä halvinta paskaa. Olisin kernaasti maksanut tuostakin maalista 7.90 jos se olisi ollut toimivampaa, mutta vain tuota 4.90 räkivää maalia / muita halpiksia oli tarjolla paikallisissa sekatavarakaupoissa. Olenko minä maailman ainoa joka oisi valmis maksamaankin jostain jotain niin siksi mitään kunnollista ei saa helposti ostettua?

Kevättalvisen lämppärin anturinsiirtoprojektikin oli vielä vähän vaiheessa, vanhan anturin piuhat sojottivat seinässä. Uudesta 3D tulostimesta innostuneena sain vihdoinkin valmistettua siihen mittatilausratkaisun.

Superhieno ja kätsä peitetulppa jonka runkoon noi piuhatkin asettuivat piukasti talteen eivätkä pääse putoilemaan seinän sisään tavoittamattomiin. Nyt kun joinain iltoina ja öinä on ollut jo vähän pakkastakin, on muodostunut jo jonkunlainen käsitys lämpöanturin siirron (tehdastekoisesta idioottipaikasta itsefuntsittuun sijaintiin) vaikutuksista. Ja kyllä vaan pelaa hienosti kylmillä säilläkin, kopissa on nyt suht koht tasaisen lämmintä kaikenaikaa riippumatta ulko-oven käytöstä tai ruoanlaitosta. Vaan ompa tällä tasalämpöisyydellä hintansakin, tuntuu että kaasun kulutus pikkupakkasilla on samaa luokkaa kuin viime talven lapinreissulla 10-15 pakkasilla. Mutta seurataan tätä. Ja luultavasti näitä talvireissuja tulee olemaan sen verran vähänkin että kernaasti maksan vähän ekstraa siitä että täällä oikeasti on lämmin.

** Päivitys Tammikuu 2021 ** :
Sitä en kai olekaan vielä missään välissä kirjoittanut että tuon anturin siirtohan johti lämppärin toiminnan paranemisen lisäksi toiseen, vähän yllättävämpäänkin parannukseen. Kun lämppäri sammuu kaasun loppumisen takia (tai no, kun lämppäriin tulee mikä tahansa vikatila mutta kaasun loppuminenhan se yleisin on) niin säätöpaneliin pitäisi syttyä punainen ledi virheen merkiksi. Sitähän ei ikinä alunperin tapahtunut, lämppäri vain sammui ja sitten arveltiin että siihen on tullut joku tiltti. Kun sitten olin siirtänyt anturin toiseen paikkaan, rupesi tuo häiriövalokin toimimaan. Sillähän ei nyt tietenkään ole mitään tekemistä varsinaisesti anturin sijainnin mukaan, mutta ilmiselvästi käyttöpanelin ja/tai lämpöanturin johdotus oli tehty jotenkin päin prinkkalaa ja merkkivalo ei sen takia syttynyt.

Koska sitä joutuu palkkatyöläinen olemaan arjet työssä ja rovvakin on vuorohommissa ja usein viikonloput töissä, niin aika paljon on kesän mittaan tullut vietettyä viikonloppuja lähipuskissa. Loppukesästä löysin pienen vinkin perusteella uuden kivan lähipuskankin, mutta se ei nyt mennytkään ihan putkeen.

Muutamana viikonloppuna kerkesin tuolla olla, kun yhtenä aamuna oveen koputettiin kesken aamutoimien. Tuli sellain ihan asiallinen jampesteri ilmottamaan että häntä ei haittaa mun satunnainen oleminen mutta joitakuita haittaa ja 'aluetta (veneranta, maksullinen rillikatos, tanssilava ym) hoitavassa yhistyksessä on päätetty että täällä ei saa leiriytyä. Leiriytymiset pitäisi hoitaa läheisellä (SFC) leirintäalueella'. Jaaha. No en alkanut tietenkään inttämään vastaan, koska vaikka jokamiehenoikeuden perusteella eivät voi asiaa kieltää - eikä ollut kyllä kieltomerkkejäkään - niin ei mun tarttee väkisin änkeä jonnein missä mua ei kaivata. Häivyttiin tuosta sitten vähinä äänin niinkuin oli tarkoituskin, mutta ajattelin kuitenkin olla kyseiseen yhdistykseen yhteydessä että mikseivät ole laittaneet asiasta kieltomerkkiä ja vähän siitäkin että eiväthän he oikeastaan voi moista kieltääkään. Mutta edelleen, en mitenkään väkipakolla ole tuonne änkemässä vaikka sijainti ja alue kyllä miellyttävätkin.

Syyskuun puolivälissä oli lomaviikko, sillon käytiin reissussa. Ensin ajettiin Lahteen Caravanmessuille ja olihan siellä kaikenlaista. Koska kalustoa oli mielinmäärin eikä kaikkeen olisi mitenkään voinut perehtyä kunnolla niin keskityttiin lähinnä pällistelemään peltikoppeja ja millaisia ratkaisuja niissä oli. Vuosi tai pari on jäänyt väliin, mutta nyt panin merkille että peltikoppejahan oli aivan hitosti. Varmaan yli 20 eri mallia eri valmistajilta, ei tästä montaakaan vuotta ole kun niitä ei ollut kuin ihan joltain. Tässä vaiheessa vasta tulee mieleen että olisi voinut muutaman kuvankin napsia joistain järkiratkaisuista, vaikka noin 99 prosenttisestihan nämä ovat samalla tavalla toteutettuja.

Yksi uusista peltikoppimerkeistä oli Carthago, yllä nettikuva heidän suorituksesta. Poikkeaa valtavirrasta aika selvästi näyttävyydellä, ja onhan toi pohjaratkaisukin (vessa perällä sängyn vieressä) aika ainutlaatuinen näissä. Mutta kyllä se poikkesi muutenkin. Noin komia kiesi mutta valittavissa olevat materiaalit olivat kuin jonkun elokuvan hulppean asunnon kirjastosta, tummaa ja synkkää kaikki. Ja onhan tuo sänkykin todella kapea, en mitannut mutta koska tuon auton sisäleveys on noin 196 cm niin päätelmiä voi tehdä.

Noi messujen peltikopit vahvistavat aika paljon sitä käsitystä mihin olen ajautunut satunnaisten nettikaravaani-ilmoitusten pällistelynkin tiimoilta, olen kyllä ihan tyytyväinen tän Hymerin ratkaisuihin. Toki noissa uusissa on kaikenlaisia parannuksia kuten esim takaovien eristyksissä ja sen sellaisissa, mutta ei siellä ollut kuin yksi mihin tämän vaihtaisin (ainakin sen pikaisen vilkaisun perusteella, siiä pyöri niin paljon porukkaa että tarkemmat tutkimiset jäivät väliin) mutta se olikin sitten vajaa 40 senttiä pitempikin kuin tämä.

Sitten siellä oli yksi Ducaton pelkkä alusta, ilahduin siitä aikamoisesti kun pystyin nyt havainnollistamaan auto-osuuskunnan toiselle osapuolelle taka-akselin rakennetta, pohjaanlyöntikumia ja sen tilalle ruuvattuja lisäilmajousia :-D

Reissusta palattua olikin sitten vaihteeksi vähän remonttia tiedossa. Niitä ei kai noissa uusissa juuri ole :-D

Keväällä vaihdettiin takuun piikkiin se ohjausvaihde joka kirjaimellisesti räjähti. Jossain vaiheessa todettiin että se tihuttaa hieman öljyä, ja jo melkein alkumetreillä panin myös merkille että ohjais hieman takertelee. Tuosta takertelemisesta en kantanut huolta, laitettiin se lähinnä etuiskarien yläpäiden laakereiden piikkiin kun 'niitä näissä menee'. Katsastuksessa huomioitiin toi öljyvuoto ja todettiin että ohjausvaihde se on mikä takertelee. Tuosta takertelusta olisi varmaan kuulunut saada hylkykin, sen verran härskiltä se tuntui, mutta tuttu katsuri ja takuu voimassa niin ei se siitä kiinni jäänyt. Tilasin kuitenkin uuden ohjausvaihteen sitten heti katsastuksen jälkeen, olihan asian kuntoon saaminen kuitenkin ollut listalla. Lomareissulla tuo takertelu alkoi jo jossai määrin ottamaan kupoliinkin ja heti sen jälkeen se sitten vaihdettiinkin ja tuli luonnollisesti kuntoon.

Viime talven pakkasilla metsästetyn etuakselisto kolinan, ja nyt kesällä arvellun tukilaakerin takertelun johdosta olin jo joku aika sitten tilannut myös uudet iskarit ja yläpäät eteen. Tuolla lomareissun pikkuteitä ryskäessäni mietin että oiskohan nekin ollu hyvä laittaa alle jo ennnen sitä reissua mutta jätettiin sekin sitten myöhemmin tehtäväksi. Ja tehtiin sekin. Etujousiakin siinä sitten funtsin. Näissähän on kohtalaiset etuakselipainot ja keulakin oli jo vähän painunut, niin mietin että laittaisiko uudet vakiojouset joilla keula ehkä vähä ryhdistyisi, vai laittaisinko vahvistetut joilla se ryhdistyisi ihan varmasti. Takana kun on nyt ne ilmapussit joilla saa perän joka kuormalla järkeväksi, päädyin sitten niihin vahvistettuihin jotta on sitten keulakin ryhdissä ja saadaan ehkä vähän lisää puskaparkkimaavaraakin.

Vaikka toimenkuvani onkin auto- ja varaosa-alalla, jousia lukuunottamatta päädyin tilaamaan noi jostain Virolaisesta nettikaupasta. Hinta ja työkaverin kokemukset samasta putiikista olivat kyllä sen suuntaiset että kuinkahan aidot Monroet nuo nyt mahtavat olla, mutta ei niissä ole oikeastaan kuin maalaustyö jonka perusteella olisi syytä epäillä. Siitä on jo vuosia kun olen Monroeiden kanssa työkseni pelannut, voihan se olla tuollaisiin epäolennaisuuksiin ei vaan laiteta enää niin paljon euroja kuin ennenvanhaan. Lisäksi paketissa luki että Made in Argentina, voihan se olla että siellä/niille markkinoille pitää vaan myydä vähän halvemmalla tehtyjä (maalattuja) palikoita. Oli mulla uudet suojakumitkin, mutta koska vanhat olivat kaikinpuolin ehjät niin en viitsinyt uusia laittaa sillä monet näistä tarvikemarkkinakumeita (Esim Monreo ja Sachs) ovat sellasta kovaa koppuraa että nämä vanhat tuntuivat viisaammilta.

Mut niin tai näin, alle menivät ja ainakin toistaiseksi toimivat. Kunnollista vertailukuvaa en ole vielä tullut ottaneeksi, mutta onhan toi myt noilla takailmapusseilla ja näillä etujousilla selvästi ryhdikkäämmässä mallissa kuin ennen. Näppituntumalta sanoisin että edessäkin on varmaan nyt 4-5 senttiä lisää maavaraa, ja kun takapäätä pystyy 'säätämään' niin auton saa ihan järkevään asentoonkin. Kelpaa mennä puskempiin puskaparkkeihin sitten ensi kesänä :-D

Ajettavuuteen ei tullut sen kummempaa muutosta, ehkä huonokuntoisilla kimuranteilla maalaisasvalttiteillä pelaa nyt vähän jämptimmin. Jos joku funtsii samaa niin sanoisin että jos etuakselipaino on siinä 1400-1500 kilon luokkaa, rengaskoko on toi pykälää isompi (oliko nyt 225/xx/15 vrt vakion 215/xx/15) ja takana ilmajouset niin noita vahvistettuja kannattaa ihan harkita. Jos takapää on vakio niin varmasti jää auto 'ylämäkiasentoon' vahvistetuilla etujousilla. Ja nämä kotimaisita varaosakaupoista saatavat Lesjöfors/Kilen ja ilmeisesti myös NF Parts jouset ovat sitten kaikki samaa kamaa kuin nää munkin, muista jousimerkeistä en tiedä.

** Päivitys Tammikuu 2021 ** :
Näin pitemmän ajan jälkeen todettakoon että jousien vaihto vahvistettuihin oli ihan fiksu valinta, ja noi Monroetkin ovat edelleen kunnossa.

Koko sen ajan kun mulla on tää auto ollut, olen funtsinut LA-puhelimen asennusta kun olisihan se mukava naamoissaan puskaparkista kusoilla niinkuin aikanaan noilla maastureissuilla. Näihin päiviin asti on mennyt asian kanssa pähkäily, mutta alkoi sekin projekti edistymään. Reikää kattoonhan en ole aikonut tehdä, vaan ajattelin magneettijalkaa ja sitten piuhan läpivienti kattoluukusta. Lyhyen tutkailun perusteella hylkäsin kattoluukkuidean ja tutkin josko LA-piuhan saisi menemään telkkariantennin jalasta läpi.

Ja saahan sen, ihan helposti. Tästä innostuneena rupesin sitten oikein pohtimaan asiaa. Ja kun noissa hommissa oltiin, avasin tuon telkkariantenninkin että mitä siellä mahtaa olla sisällä.

Ei ihan kauheasti mitään. Sen verran huono on näkyvyys ollut tuon vehkeen kanssa että täytynee joskus funtsia uutta, mutta se on sitten jokus.

Projektihan on ollut jäissä näihin päiviin asti sen takia että magneettiantenni on ollu mulle ainoa vaihtoehto, Ducaton kattoon sopivaa riittävän jämptiä magneettiantennia ei ole ja omavalmisteeseenen kelpuuttanu kuin 20e/kpl maksavia magneetteja joita tarvii neljä kappaletta. Eli 80 euroa. Ei pysty. Mutta nyt kun kävi ilmi että johdon läpivienti hoituu, niin tilasin sitten noi magneetit ja hankin vähän muutakin materiaalia.

4 millinenhaponkestävä levy, ruostumattomilla kiinnitetyt 60mm/130kg magneetit ja kumitassut magneeteille. Noi magneetit ovat sellasia että jos ne laittaa kunnon umpirautaan kiinni niin niitä ei saa oikein mitenkään irti suoraan vetämällä, ohut auton pelti ei tietenkään anna ihan niin hyvää pysyvyyttä mutta kyllä tuosta niin tiukka tuli että vaikea kuvitella sen lähtevän irti oikein missään todennäköisessä tilanteessa.

Antennin jalan ympärillä oleva tuulilasiliimalla liimatty spraypurkin korkki ja kaikki vulkanoituva teippi johdossa ovat kosteuden eristämisen takia laitettu, noi jalustan alapuoliset osathan eivät varsinaisesti ulkokäyttöön tehtyjä. Yön jälkeen kun purkasin nuo kerran pois niin koko jalustalevy oli aamukostea mutta missään noissa kriittisissä paikoissa ei ollut mitään, joten ilmeisesti noi patentit jotenkuten toimivat.

Ajoneuvo-osuuskunnan toisen osapuolen mielestä 2 metrinen antenni pilaa koko homman (ei oo vielä nähny) mutta onhan toi nyt mun mielestä aika komia ja hilpeä. Tiedä vaikka lähtisin erikoiskuljetusten saattomieheksi tällä :-D Paitsi että en lähde, ainakaan ensimmäisten testien perusteella.

Ensimmäiset testit menivät hienosti, kuului ihan sinne minne pitikin. Kun sitten meinasin puskaparkkiviikonloppuna jatkaa testailua niin eipä mennytkään enää ihan niin putkeen. Kun olin sitten ihan reissussa ja kaikki vehkeet käytössä, totesin että asunto-osan lämmityshän menee aivan sekaisin kun koittaa laapuhelimella soitta. Merkkivalot kiiluu, vikavalo syttyy ja lämmitys loppuu siihen. Sen verran rupesi harmittamaan että laapuhelinhommat ovat toistaiseksi taas tauolla, katsotaan uudestaan vaikka sitten kesällä kun ei tarvitse enää lämmittää :-D

Loppuun vielä kuva miksi tehdastekoiset magnettijalat eivät Ducatoon oikein sovellu.

Katossa on siis noita muotoja ja tuo 'yksi linja' on sen verran kapea ettei siitä vielä ole tarpeeksi pintaa magneettijalalle.

Tätä kirjottaessani on menossa kahdeskymmeneskuudes viikonloppu putkeen kun oon jossain mettäreissulla (no okei, 2 viikonloppuyötä oon joutnu viettämään kotona/jossain muiden asioiden takia) ja alkaahan nää illat olemaan pimeitä jo sen verran aikaisin että ehkä alkaisi olemaan aika alkaa viettämään vapaapäiviä kotona, mut katellaan. Tai no, ens viikonloppu kyllä kaveripariskunnan kanssa tuuriin :-D