Sunnuntai 10.10.2010

Ei o nyt oikee ollu mitää. Ei ajoja eikä remonteja, ihan normi arkiajoja vaan.

Eilen kyl käytiin koluamassa vähän mettäteitä, siellä kävi hassu juttu.

Tosta oikeen eturenkaan vierestä se meni:

Ja vasemman eturenkaan takaa se tuli:

Eikä tota edes huomannu ku vast ku ajettii tietä pitkin ja tuli eka risteys et piti kääntyy vähä tiukemmin ni sit kuulu hassu ääni.

Torstai 14.10.2010

Tilasin kokeeksi xenonsarjan työvaloihinkin. Sain ne aika onnistuneesti noihin valoihin ja nyt jos saan vielä ballastitkin siististi katolle (idea on jo) niin saatampa laittaa vielä yhen parin lisää. Jos toi homma ei nyt jostain syystä pelaa niin noihin saa halogenit takaisin ihan hetkessä kun katon johdotuksiinkaan ei tarvii tehdä mitään muutoksia. Ja mittasin tossa tollasen satsin virrankulutuksenkin ja tulin siihen tulokseen että 3.5A per lamppu, jos jotakuta kiinnostaa.

Nyt kun on tullu ajeltua noilla xenonituilla lisäpitkillä ni on kyllä kieltämättä aika kova kiinnostus kokeilla hoonelosiakin, ja kun ei nekään maksa iipeissä näköjään just mitään niin saatan kokeilla vaikka ennakkoluulot onkin melkoiset.

Perjantai 15.10.2010

Etummaisiin työvaloihin xenonit asennut ja omg wtf lol! Mulhan on kokemust H7 lähi- ja kaukovaloista ja H1 lisäpitkistä xenonsarjoilla ja onhan niissäkin muutokset ollu melkosia mut ou mai kaad. Työvaloissa ne vasta hurjat onkin. Kyllä siinä tanner valaistuu. Ballastit tuli laitettua katolle vähän ei ihan niin hienosti kun oli suunnitelmissa, mut samalla kävi selväksi miten ne ois pitän tehdä. Ja kun noi nyt onkin noin mahtavan upeet ja makeet ni tilaampa vielä yhen setin lisää noihin työvaloihin ja ballastit joutuu sitten jokatapauksessa tekemään uusiksi niin tappio ei nyt oo suurensuuri.

Sovittelin samalla lohkolämmitinjohdotuksen uusiksi kun tossahan oli isopäinen töpseli keulassa vähän miten sattuu asennettuna niin vaihdoin sen sitten hyvin (?) asennetuksi pienipäiseksi. Huomenna vois tehä sitte oikei ihan sellasta perinteistä huoltoa.

Sunnuntai 24.10.2010

Työvaloprojekti edistyy ja ei edisty. Katolle on nyt asennettu 4 ballastia ja erilliset katkaisijat joilla saa tarvittaessa jotkut valot pois pelistä. Asennuksesta ei ole vielä kuvaa mutta kyllä siitä ihan sellainen huomaamaton tuli. Tuli vaan pari pientä ropleemaakin esiin. Olen sitten jostain kuumman syystä vetänyt katolle piuhat 1.5 neliöisenä vaikka oon ollu kaiken aikaa siinä uskossa että siellä on 2.5mm2 ja nyt sitten 4:n Xenonin viemä ~14 ampeeria kuumoitta paikkoja tarpeettomasti joten piuharemonttiakin pitäisi vielä suunnitella. Ja yksi niistä ballasteista ei ole ihan ajan tasalla, se ei läheskään aina sytytä lamppua. Ensin tuli tietenkin mieleen virranpuute, mutta vaikka ne kaikki muut valot oisi kytketty irti niin se ei silti yleensä syty. Tarvii perehtyä tähän lisemmin.

Stereoremonttiakin on tehty, luulin jopa kirjoittaneeni tänne siitä mutta en näköjään. O/E kaijuttimestahan kuului yleensä enää tosi hiljaa, oven kääntelemällä se aina korjaantui tietyisssa asennoissa. Eka idea oli tietysti se että oveen menevä piuha on väsynyt taipuiluun mutta vika löytyikin lopulta kajariin menevän piuhan liittimestä, se oli melkein irti piuhasta.

Sitten huomasin että V/E kajarissa on vaihtelevasti sama vaiva mutta vika ei ollutkaan tossa kohtaa. Vika löytyi sitten linjavahvistimesta (!) jonka RCA liitin oli irrallaan juotoksistaan. Sen korjaamalla noi on nyt pelanneet kivasti. Paitsi että panin merkille että vahvistin tekee lälläriin ihan hitosti häiriötä, lällärissä on signaalimittari melkein tapissaan kun vahvistin on päällä vaikka lällärin gain olisi käännetty ihan pienelle. Tarvii tutkia. Muutenkin ton lällärin häiriöherkkyys kaikenlaisissa sähkötilanteissa on aikamoinen, tarvii varmasti asentaa kiinteä antenni jospa se sillä sitten korjaantuisi.

Ja eilen tuli sitten pitkästä aikaa vähän maastoiltuakin, käytiin tuolla Porvoossa. 'Tapahtuman kuvauksessa' kerrottiin että se sopii vakioautoillekin ja kyllähän meijän autokunta olikin sitten ihan menestyksekäs, ja toisinaan sitä tunsi itsensä taas ihan osaajaksikin :-P Paitsi kerran kun ajattelin vaan tyttöjä niin ajoin takapyörän sellaiseen monttuun ettei siitä vinssittä päässyt pois. Ja oli siellä yksi kivikkokin mistä kukaan muu ei ajanut ja se meni ihan hyvin, mutta sitten kun tultiin takaisinpäin ja meinasin ajaa sen toiseen suuntaan niin siitä ei sitten tullutkaan mitään vaan piti vetää takavinssillä takaisin :-P

Sitten siellä oli tuollainenkin paikka. Jos en väärin muista niin oma suoritukseni taisi olla kaikista hillityin, irkkumeiningillä siitä taisi mennä heittäen pari autoa ja loput sitten enemmän tai vähemmän ristiriipunnassa revittäen. Yksi rengaskin tossa kohtaa meni vaihtokuntoon. Toi oli taas vähän sellainen kohta että Läjän lyhyt akseliväli varmaan auttoi asiaa. Noilla pitemmillä autoilla ne olivat aina samoissa kohdissa ristiriipunnassa ruovittamassa mutta Läjän akselit taisivat sattua vähän parempiin kohtiin. Enkä mä kyllä edes tiennyt että tossa on tollasia joustoja. Lisää kuvia maasturointireissusivulta.

Lauantai 30.10.2010

On taas Kulmakorpi heitetty ja samalla myös eka pimeäajo ja ohhoijjaa. Meillähän on tuolla Kulmakorvessa ollu vähän sellasta ongelmaa että ollaan aina päädytty samoille reiteille vaikka ajamatonta maastoakin ois vaikka kuin paljon. No, tänään ei ollu sitä ongelmaa vaan päädyttiin sinne sun tänne missä ei olla ennen käyty. Ja pimeys toi tietysti vielä aikamoisen lisän tohon hommaan joten vauhtia ja vaarallisia tilanteitakin löytyi.

Ihan siinä alkumetreillä tavattiin alla olevan kuvan mukainen yhdistelmä:

Nivasta oli poikinut voimansiirto. Nuotiopaikalla ennen lähtöä kuunneltiin että ompa nyt melko railakasta revitystä sielläpäin minne itekin oltiin menossa, ja funtsittiin jo että on tainnu reitit vähän huonontua sitten viimenäkemän. Kun sitten löydettiin toi porukka niin kävikin ilmi että Niva oli alunperinkin ollut enää pelkästään takavetoinen joten eipä ihme että joutui vähän kiljuttamaan. Hetki tuossa hengailtiin ja lainattiin tunkkiakin ja siten jatkettiin omin nokkinemme.

Kauhean kauas ei päästy kun oli jo ensimmäinen vinssaussessio käsillä.

Puuroa siinä vaan oli mutta kun ei nössörenkaat pidä niin ne ei pidä. Ja mikä hilpeintä, ei päästy tosta varmaan paria sataa metriä enempää kun oltiin taas vinssaushommissa.

Auto kiikkui tossa etutukivarsien varassa joten eihän siinä muu auttanut kuin viritellä vinssi taas käyttökuntoon vaikka ei sitä sitten lopulta tietenkään tarvittu kuin 20 sentin verran. Ton jälkeen päästiinkin sitten jo aika pitkän pätkää, tavattiin tuttuja metässä ja sen sellasta. Lopulta saavutettiin yks kahen auton osasto ja aateltiin että ajellaampa niiden perässä, mut ei mennyt ihan suunnitelmien mukaan. Tultiin yhteen paikkaan jossa kesälläkin oli revitetty ja yhtä sun toista autoa jouduttu vinssaamaan. Eka auto meni kai vinssillä, toka meni omin nokkineen. Ja vinssihommiksihan se meilläkin meni ja siitä kehittyikin sitten illan suurin taisto. Toi etuvinssin vaijerihan on ollut koko mun ajan ihan huono, en vaan ole viitsinyt ostaa uutta ja nyt siitä sitten maksettiin. Se ei tullut käsipelillä ulos juuri yhtään joten ei saatu vinssistä vaihdetta päälle. Ei siinä auttanut muu kuin vetää takavinssillä pois siitä jumista, virittää etuvaijeri puuhun ja peruuttaa vaijeri irti kelalta ja kelata se uudestaan vähän siistimmin sisään. Sen jälkeen ei enää otettu vinssistä vaihdetta pois vaan luotettiin siihen että ajatus kulkee eikä tule käänneltyä voiman ulosoton hantaakia kuin ajatuksella.

Vähän tosta eteenpäin tulikin sitten tähän astisin uran jännin paikka. En oikein tiedä että enkö mä kattonut eteenpäin vai ajattelinko mä taas tyttöjä ja unohdin ajatella ajolinjoja, mutta niin kenollaan kävi läjä että en oo ikinä ollut moisessa tilanteessa. Näin jälkeenpäin ajatellen ois tietenkin kannattanut pysähtyä heti kun alkoi tuntua siltä että nyt mennään hurlumhei, mut selkäytimestä tuli vaan komentoa että pois tästä ja lopulta auto olikin sitten taas suht vaaterissa. Olen mä ennenkin ollut enemmän vinossa kuin oisin halunnu, mutta tää oli sen verran jänskä tilanne että tän jälkeen ei tehnyt enää mieli paljoa kallistella.

Tossa vaiheessa oltiin jollain korkealla kalliolla missä näytti olevan niin kivikkoista maisemaa että eihän siinä auttanut kuin ottaa samaa reittiä takaisin mutta tällä kertaa ajatuksella joten se meni ihan hyvin. Siellä kallion alapuolella oli joku autokunta (punainen patrolli) nalkissa ja sieltä tulikin poika kertomaan että niillä on vinssi hajalla. Jätettiin läjä siihen ja mentiin jalkasin kattomaan mutta heillä näyttikin olevan tilanne jo hallinnassa joten mentiin jatkamaan omia hommia. Päästiin sitten sinne missä mainittu autokuntakin oli, vinssi näytti pelaavan ihan kivasti joten äskeisestä jänskätyksestä johtuen me otettiin viereinen kiertotie ja jatkettiin kohti nuotiopaikkaa.

Ton vinssinvaijeriongelmakohdan jälkeen me päätettiin että lähdetään käväisemään notskilla ja jatketaan sitten vielä vähän lisää, mutta erinäisten kommellusten johdosta meillä meni varmaan 1½ tuntia siinä matkassa eikä sen jälkeen enää jaksettu lähtä kaivamaan verta nenistämme. Siinä karsinogeenejä paistellessamme oli em. Patrollin vinssi taas tehnyt lakon mutta pelastustoimet delegoitiin jollein joka oli siellä liikenteessä muutenkin joten lienevät selvinneet sieltä.

Ja sitten sananen noista valoasioista. Vaikka mulla nyt onkin ollut vähän pieniä motivaatio-ongelmia noiden työvalojen xenontamisen suhteen ja siinä esiintyneistä ongelmista johtuen niin täytyy kyllä sanoa että ihan uudella intressillä varmaan huomenna taas jatketaan. Vaikka ei ollut nyt kuin yksi pari xenoneita katolla niin kyllähän ne on tuolla aivan yhtä ylivertaiset kuin oikeat xenon ajovalotkin tiellä, sitä valoa on vaan ihan hitosti. Muiden ratkaisuja pällistellessäni sain nyt päätettyä itsekin miten ne teen. Mullahan on ollut mielessä vaihtoehtoina laittaa nykyisten etu- ja takavalojen lisäksi yksi pari siihen keskipaikkeilla olevaan tankoon, ja toisena vaihtoehtona laittaa etutankoon toinenkin pari. Ja kyllä mä nyt päädyn varmaan tuohon jälkimmäiseen. Yksi pari joka näyttää suurinpiirtein eteen ja toinen pari joka näyttää sitten vähän ulommas näyttäis olevan aika hyvä ja yleisesti käytetty ratkaisu joten niin minäkin sitten. Tosta alla olevasta videosta näkyy aika hyvin toi valojen ero. Ajovalothan ovat uusilla umpiolla, hyvillä polttimoilla ja uusilla johdotuksilla mutta erohan on siltikin 'jonkunlainen'.

Näyttääpä tämän reissun jäljiltä muodostuneen eka vähän merkittävämpi tekninen vauriokin. Renkaita täytellessä nuuhkittiin että kovast tuoksahtaa vaihteistoöljy ja tultiin siihen tulokseen että siitä etuperän kardaanin nurkilta tulee jonkun verran moivetta ulos. Toivottavasti se nyt on vaan stefa mikä fuskaa etten mä oo tunaroinut mitään kunnollista ongelmaa siihen. Metsästä kun tultiin niin siinä meijän mielestä ei vielä mikään tuoksahtanut, mutta joku 25 kilsaa maantietä napalukot kiinni kun ajettiin bensikselle niin siellä pantiin asia merkille. Mutta kurkistetaan huomenna alle että mitä sieltä löytyy.¨

Toi mun usein narisema latausjärjestelmä mua vaan taas otti päähän. Vaikka olen kuin monta kertaa sanonut niin sanompa taas että kyllä se Nivaan värkätty 90a Boschilainen vaan oli ihan toista maata kun toi Läjän systeemi. Palttiarallaa jatkuvasti oli voltit vain jonkun hikisen 12.5, ja musta se vaan on vähän vähän. Kun oltiin joku 80 kilsaa jyrätty maantietä niin sitten alkoi voltit nousta normaalille tasolle, ja kyllä mun mielestä sähköä pitäisi riittää edes kierroksilla ja vähillä kulutuksilla se 14+ volttia vaikka ois kuin paljon ollu sähkölaitteita päällä aikaisemmin. Täytynee ruveta vähän tutkimaan tota puolta, mulla ois vielä yksi Mondeon 90 amppeerinen Boschilainen tuolla jemmassa.

Eli kyllähän oli hulvaton reissu, ois vaan tälläkin kertaa ollu kivempi jos siellä ois ollu vähän tuttujakin letkassa mukana.

Sunnuntai 31.10.2010

Perän stefan vaihto on kuulemma ihan pikkujuttu kunhan tajuaa ostaa muutaman tarpeellisen nippelin rojektia varten. Mutta luin mä tuolla mahdollisen muunkin syyn tapahtuneelle. Oisko sinne mennyt vettä öljyn kaveriksi ja sitten kun lähdettiin ajamaan maantietä niin ylimääräiset puskivat stefasta läpi? Moista on käyny muillekin. Ja vaikkei me nyt ihmeemmin kahlailtu niin oltiinhan siinä yhdessä vaiheessa varmaan vartin verran helmoja myöten jorpakossa.