Tiistai 30.7.2013

Vähän on aikaa vierähtäny edellisestä kun on ollut vähän muita intressejä, osoitekin on muuttunut ja sen sellasta joten laitetaampa tähän pientä tiivistelmää mitä on tehty.

Syksyllä 2012

Syksyllä olin jeesimässä tarhantätejä niiden pitäessä pikku naperoille tonttupolkua. Vähän sellasta kamojen kuskaamista miedossa hangessa kun muuten olisivat joutuneet kiskomaan niitä pulkilla. Sain noin komian kuvan siitä keikasta!

Sattuneesta syystä jouduin lähtemään aamuisin liikenteeseen ilman tolppapaikkaa ja kun toihan ei tunnetusti ole enää aikoihin lähtenyt kylmänä käyntiin kaikilla pytyillä niin askartelin Webaston. Transitista peräisin oleva 5kw Webasto mahtui tosi kivasti maskin taakse, ja puhaltimen ohjaushan oli jo valmiiksi toteutettu sitä taukolämpösysteemiä varten niin sitäkään ei tarttenut askarrella. Lohkolämmitintä varten laitettu Calixin ajastinkello osaa ohjata myös polttoainelämmitintä joten sekin hoitui helposti. Vähän tuon Webaston toiminta hämmästyttää, se ei esimerkiksi ikinä mene päälle jos kuvittelee jättävänsä sen vaikka pitämään autoa lämpimänä kaupassa käynnin ajan (ja olen kyllä tietoinen ettei se lähdekään jos kone on riittävän kuuma mutta tätä asiaa tutkittiin kyllä monin tavoin ja eri lämpötiloissa) mutta muistaakseni se kuitenki toimi joka ikinen aamu kun oli kylmälähtö edessä. Asennuksesta ei valitettavasti ole yhtään kuvaa, en tietä missä ne on kun kyllä niitä kuitenkin tuli otettua.

Kaukosäädinhän tuohon piti tietenkin saada myös että sen saa kotoa päälle 'yllärilähtöjä' silmällä pitäen. Niimpä nerona tilasin Iipeistä halvan universal remote up to 100 meters toimivuudella, ja askartelin asiaankuuluvan johtosarjahässäkän.

Kuten kaikki hämärän oloiset kytkentäni, tuokin toimi moitteettomasti. Pienehkö ongelma oli tietysti siinä ettei koskaan voinut tietää oliko se ottanut painalluksen vahingossa taskussa ja W mennyt ehkä päälle, mutta varauduin maksamaan törttöilyistäni. Mutta se mihin en ollut varautunut oli se että tuo range up to 100 meters oli käytännössä range up to 15 meters. Asun kertsissä neljännessä kerroksessa ja autopaikkani on lähestulkoon parvekkeeni edessä, eikä tuo aina kyennyt edes siltä etäisyydeltä toimimaan.

Aikani kärvistelin ja tutkailin Webaston oman kaukosäätimen hintoja kunnes vahingossa löysinkin offipalstalta myynti-ilmoituksen käyttömästä säätimestä alle kahden sadan (maahantuojalta työpaikallenikin (varaosakauppa) hinta lähenteli kolmea sataa joten toi diili oli tosi hyvä) joten ei muuta kuin kaupoille.

Tuollehan luvatana kantamaa optimiolosuhteissä kilometrin verran, siitä en tiedä mutta useista sadoista kilometreistä puhutaan. Tuosta myös näkee onko käsky mennyt perille ja osaa sammuttaakin laitteen säädetyn ajan päästä jos ei lähdetäkään reissuun tai on tullut vahinkopainallus taskussa. Oikein kiva. Sen lisäksi että ton W:n logiikka ei aina oikein aukea, se pitää myös aivan tolkutonta meteliä. Tokihan noi aina pöhisevät ja puhisevat - etenkin kun tuossa ei ole vaimentimia - mutta tämä viheltää niin kovaa että ei mitään ongelmaa tuulisellakaan säällä kuulla sadan metrin päästä onko se tulilla. Liekö se paloilmapuhallin viimisillään, täytynee hommata ensi talveksi uusi koska kiva laite tuo on mutta nyt sitä ei välttämättä kehtaa käyttää :-/

Joskus vuosi takaperinhän (siis syksyllä 2012) mulla meni akut pimeäksi kun jäi invertteri päälle ja auto seisoi muutaman päivän, ja jouduin vaihtamaan silloin uudet akut. No nyt sitten tuossa joulun pyhinä olin unohtanut lällärin päälle ja taas akut kuivina. Oli hitusen työlästä saada tuota -15 asteessa käyntiin kun on sitä käynnistysongelmaa ollut.

Eipä siinä muu auttanut kuin antaa ensin puoli tuntia virtaa ja hömisyttää Webastoa (huomaa elegantti, 'tilapäinen' pakoputken asennus) jonka jälkeen vielä yhdestä irtoakusta apuvirtaa ja tulille. Ihan pimeäksi nuo akut eivät sentään ehtineet mennä, ne vielä lataamalla sai elvytettyä. Jos autoa piti aktiivikäytössä eikä antanut sen seistä montaa päivää putkeen niin noi akut vielä pelasivat, mutta en viitsinyt tuota jännittää ja kesän retkillä tarvitsee kuitenkin olla toimivat akut niin eihän se auttanut kuin taas hommata uudet.

Tuosta W:n pakoputken tilapäisasennuksesta vielä. Alunperinhän toi olikin vain tilapäisasennus kun en tiennyt että toimiiko koko laite, ja kun se sitten osoittautuikin ~toimivaksi niin tuli sitten mieleen että otan sen jokatapauksessa kesäksi pois ettei tule suotta uitettua missään jorpakoissa reissuilla niin tuo tilapäispakoputkiasennus saa varmasti olla samassa jamassa ensi talvenkin.

Talvi 2012-2013

Helmikuun pakkasilla koitettiin käydä vähän metsässä mutta ei siellä päässyt oikein millään mihinkään niin vinssattiin sitten vaan sellainen puolen kilometrin rupeama.

Samoihin aikoihin totesin että nurkkiin on kerääntynyt aikamoinen mälli kaikkea työvalo- ja xenonroinaa, ja kun olin jo aikoja sitten päättänyt että halogenit ja Xenonit saavat jäädä unholaan (halogenit virrankulutuksen ja onnettoman tehon vuoksi, xenonit pääasiassa lälläriin tulevien häiriöiden takia) niin möin kaikki mitä siltä saralta löytyi.

Tossa vain pieni osa 'aarteista'. Halognityövaloja oli 4kpl, erilaisia Ballasteja varmaan 8, kaikenlaisia muutossarjapolttimoita reilusti toistakymmentä ja tota rataa. Ihan 70 eurolla muistaakseni meni, ja laitoin jo myynti-ilmoitukseenkin että ihan mikä vaan on paras tarjous viikon sisällä niin sillä lähtee. Yhdet joutilaat pyöreät ledityövalot vielä jäi, ja laitoinkin ne nyt tässä ihan vasta yhtenä iltana keulalle näyttämään kulmiin kun niille nurkille ei oikein mikään valo kanna niin olkoon nyt edes jonkunlaisessa hyötykäytössä.

Ja tehtiinhän tossa talvella sitten vähän oikeita remonttejakin (luonnollisesti ilman juuri minkäänlaista vaikutusta..) tuon käynnistysongelman tiimoilta. Vaihdatin suutimiin uudet käret ja samalla tietysti säädetiin paineet taas kohdilleen. Sen verran tästä oli iloa että tyhjäkäynnillä se ei enää pätkinyt välillä (ennen remppaa pakoputki tussahteli välillä samalla tavalla kuin bensakone huonoilla tulpilla kun joku pytty ei aina sytytä) eikä se haissutkaan enää niin pahalle tyhjäkäynnillä. Vaikutus käynnistyvyyteen oli ehkä +2%. No luonnollisesti tämäkään ei kuitenkaan mennyt ihan putkeen. Muistaakseni 3 suutinputkea jäi vuotamaan pumpun päästä ja 2 suutimien päästä, ja näiden lisäksi joku suutin vielä kusi tiiseliä suutinrungon ja paluukiskon välistä. Ohhoijjaa. Aikani motivaatiota keräiltyäni rupesin hommiin ja jostain kumman syystä yksi tiiviste oli mennyt kasattaessa pipariksi ja sieltä se sitten vuoti.

En vaan tajua miten tuossa noin kävi, tota kun kiristää niin se vain puristuu tiukemmaksi eikä joudu minkäänlaisen väännön alle että joku väliin jäänyt roska sen noin hajottaisi. Eihän mulla tietenkään ehjää ollut vaan vähän silottelin tota ja pistin kasaa. Luonnollisesti se vuoti edelleen ja vasta remontin jälkeen muistin että olisihan mulla ollut ne vanhat ehjät tiivisteet jossain jäljellä.. No suutinputkien asennus onnistui kuitenkin tällä kertaa hyvin, ne eivät enää vuotaneet. Ja kun aikani taas keräilin motivaatiota niin vaihdoin tuon tiivisteenkin, tosin silloin jo vähän oikasin tuossa hommassa kun ei hotsittanut kolmatta kertaa purkaa ihan kaikkea.

Kevät 2013

Perintinen Helatorstain Venäjän reissu alko lähestyä ja piti ruveta pikkuhiljaa valmistautumaan siihenkin. Pitkään suunnitteilla ollut järkevä sijoituspaikka teltalle löytyi, tunnetusti tilapäisasennusmenetelmin mutta kuinkin.

Riemukseni keksin myös kätsän paikan ei-mihinkään-mahtuville kumisaappaille

Ja suunnistuslaitteiston kiinnityskin sai pari vuotta suunnitteluasteella olleen tuennan

Oli myös aika ostaa taas uudet renkaat, jospa saisi taas vähän vähemmän vapisevat :-D Nyt alle veivattiin muistaakseni GT Radialit. Vapina väheni prosentin tai kaksi, en muista, mutta ihan hyvin ne ovat performoineet noin muuten. Vanhojen roudaamisessa loppui kuljetuskapasiteetti kesken mutta hätä keinot keksii!

Reissu heitettiin ja se meni ihan kivasti, kuvat ja kertomus täällä.

Varsinaisia teknisiä murheita ei tälläkään reissulla esiintynyt, mutta todettiin että toi käy taas ihan miten sattuu ja öljyn kulutuskin alkaa olemaan tikullinen tankillisella. Viimeisen 10 kilsan kohdalla kyllä tuli ihan vikakin, tehostimen hihnan kiristinrullan laakeri sanoi sopimuksensa irti. Se alkoi jurisemaan reissun ekana päivänä ja kotimatkalla se sitten kyllästyi. Kävi vaan niin hienosti että se laukesi pari metriä ennenkun pysähdyin levähdysalueelle joten mikään ei lentänyt minkään rikkoen sen enempiä, ja hihnapyöräkin löytyi siitä ihan parin metrin päästä.

Tallilla oli sitten kuitenkin vuorossa vähän ohjausvarsien vaihtoa..

..sekä öljynkulutuksen korjaamista

Loppumatkastahan toi rupesi taas nostamaan lämpöjä, ja se laitettiin luonnollisesti sen piikkiin että syylärissä on savea. Syyläri vaikutti kuitenkin melko hyvältä ja ajattelin että vaihdampa nyt sitten ihan uuden viskon.

Sanomattakin selvää ettei tolla tietenkään mitään vaikutusta mihinkään ollut. Ei vaikka vanhasta meni silloin öljyjä vaihdellessa oorengaskin poikki ja kai se on työntänyt niitä liemiä joskus uloskin - silti se oli ihan yhtä hyvä kuin uusikin. Otin minä sitten jossain vaiheessa syylärin ihan irtkin puhistusta varten ja kyllähän se aika tukkeessa tarkemmin tarkasteltuna olikin, ei sen putsaaminen tietenkään mihinkään vaikuttanut (vaikka alussa suurinpiirtein kaikki raot olivat niin tukkeessa ettei läpi näkynyt) mutta tulipahan tehtyä sekin.

Reissussa todettu huono käynti tietysti taas ihmetytti. Mieli teki osoittaa taas niitä suutinkärkiä, olinhan ostanut luonnollisesti halvat (myöhemmin selvisi että ei kovinkaan suurella lisähinnalla olisi saanut Delphiä tai Boschia..) jotka kuulemma saattavat olla vähän mitä sattuu. No eipä muuta kuin suutimet taas pukille. Paineet olivat laskeneet säädetyistä jonkun verran (muutamalla 1000 kilsalla) ja suihku oli mitä oli, joten vaihdettiin taas uudet. Oli vaan käynyt jotain kummallista ja suutinremonttöri ei meinannut saada niitä auki oikein millään. Metrinen jatkovarsi ei auttanut, tavallisella pulttipyssyllä ei lähtenyt vaan vasta jollain oikein jätillä ne aukesivat. Kun se niitä paineita sitten sääteli ja joutui tietysti aina avaamaan niitä uudestaan niin olivat kuulemma nyt joka kerta aivan tautisen tiukalla vaikka ei se niitä luonnollisesti kovin tiukkaan vetänyt. Suutimet vaihdettiin, en osaa sanoa oliko mitään vaikutusta. No oli sen verran että nyt 2 tai 3 suutinta kusee rungosta, liekö niille käynyt jotain siinä rempassa :-/

Sitten mitattiin puristuspaineet. Pytty 1 oli ihan sallituissa spekseissä, kakkonen myös, kuten kolmonen. Tässä vaiheessa jo melkeen vähän tuulettelin ettei ole koneessa mitään perustavaa laatua olevaa vikaa. No, nelosen puristukset olivatkin sitten noin puolet siitä mitä pitää. Siinä sitten suunniteltiin jo ties mitä sisuskalututkimusta tolle, mutta onneksi kaveri sanoi ääneen sen mitä olin itsekin lyhyesti funtsinut; venttiilivälykset. Syystä tai toisesta olikin sitten niin että nelosen molemmat venttiilit kantoivat aivan hitosti. Jos näppituntumalta heitän että kumpaakin piti löysätä ainakin milli että kantaminen loppui niin ei se kauhean väärä arvio ole.

Noi kun säädettiin kohdilleen niin puristukset nousivatkin siitä puolesta johonkin 80% paikkeille, ja sillä oli jo ihan vaikutustakin. Nyt toi lähtee selvästi useammin kaikilla pytyillä käyntiin. Jos tuo nyt pitkään on tuollainen ollut niin kaitpa siellä on sitten jonkun sortin venttiilivaurio muodostunut, kiihdyttäessä kuuluu pakoputkestakin aika räkäinen rähinä joten voisi kuvitella että ainakin pakoventtiili falskaa. Tuollaista rähinäähän se on aina vähän pitänyt, nykyään vaan selvästi enemmän kuin aikoinaan. Vähän (??) kyllä ihmetyttää että mikä tuon noin rajun kantamisen on saanut aikaiseksi. Seuraavaksi suunnitteilla olisi ohivuotomittaus, tietää sitten että mistä se työntää painetta pihalle. Toivomus olisi että kyseessä on kansivika ja että toi öljynkulutus johtuisi väljästä turbosta, mutta mittaamallahan se selviää sitten. Toi öljynkulutus tuntuu vielä vaihtelevan tosi paljon, joskus menee tikullinen tankillisella ja joskus pääsee kolme tankillista samalla öljymäärällä. Mutta tutkitaan tuota. Ajatus on ollut vähän sen suuntainen että vuotakoon nyt tiiseliä suutimien rungosta ja vieköön öljyä ja räkiköön putkesta tämän kesää (tai siihen asti kun kestää kasassa) ja katellaan sitten syksyllä ja talven mittaan mitä se on syönyt. Mielessä on muutenkin pitää vähän sellainen remonttitalvi, fiksailla yhtä sun toista tilapäisasennusta, korjailla erilaisten tällien johdosta kehittyneitä ruosteita ja sen sellaista.

Kun noiden suutimien valmistumista oottelin nii kerkesin siinä ropailla jotain muutakin, ja tuli sitten kurkistettua ilmanputsariinkin. Enkä pitänyt näkemästäni.

Motonetistä ostettu Motonetin valmistama Motonet-ilmanputsari oli näköjään hivenen falskannut. Vähän löysältä se siinä tuntuikin mutta ajattelin silloin asentaessani että kyllä se siitä, mutta ei sittenkään. Jemmassa oli vielä toinenkin Motonetistä ostettu Motonetin valmistama Motonet-ilmanputsari joka oli ihan yhtä sute, mutta pienellä työstämisellä (iso hylsy sopivasti asemoituna ja hienosäätölekalla säätäen) siitä sai kuitenkin niin piukan että se nyt varmaan pelaa.

Samalla kertaa tutkailin vähän tuota jälkihehkun etuvastustakin (joka ei siis ole ollut ikinä kytkettynä mun aikana joten ei ole jälkihehkua).

Vähän sitä mittailin sen sielunelämän selvttimäiseksi ettei tulisi taas tulipaloa kun joskus saan motivaatiopuuskan ja alan tutkimaan asiaa, mutta joko en tajua mistään mitään tai sitten tuo on pahan kerran viallinen kun en saanut siitä oikein mitään tolkkua. Vaikka toisaalta, aikanaanhan tuo pelasi ihan hyvin ilman jälkihehkua ja nyt siinä on selkeästi jotain vikaa jonka takia se ei pelaa. Eli kun se vika korjaataan niin eiköhän se pelaa jatkossakin taas ilman tuota.

Kesä 2013

Leima autosta loppui tuota mainittua Helatorstain reissua seuraavana Maanantaina. En ollut aijemmin viitsinyt käyttää kun meinasin että mitä sitä leimaamaan jos vaikka laukeaa pahan kerran reissussa niin menee leimarahat hukkaan :-) Käytin tuon paikallisella tiiselipajalla savutusmittauksessa ja lukemat olivat 7 ja 9 välillä (raja 3) joten ei asiaakaan katsastukseen. Nyt kun asioita laitetaan näin järjestykseen niin todettakoon että tuo yllä kerrottu jälkimmäinen suutinremontti ja puristusmittaukset ja venttiilien säädötähän tehtiin tämän ekan savutusmittauksen jälkeen. Kun ne oli tehty niin menin uudestaan tuonne, jätin auton sinne päiväksi ja sanoin että jos savuttaa vieläkin niin koittakaa ruuvata syöttöä pienemmälle. Mielestäni siihen vaan ei pitänyt olla tarvetta kun en tuota ole käsittääkseni ruuvannut mitenkään erikoissavuttavaksi, ja ajattelin että jos se savuttaa kauhiasti niin siellä on sitten joku vika ja koitetaan jos sitä saisi ruuvattua pienemmälle.

No savut olivat päälle seiskan edelleen. Huomasivat luonnollisesti että suutinrungot vuotavat naftaa ja tuumasivat että ei kannata säädellä ennenkun ne on korjattu. Tässä vaiheessa alkoi olemaan motivaatio jo tosi tiukilla ja käänsin näppituntumalla syöttöjä ihan hitosti pois, niin pois ettei maantien loivia ylämäkiä päässyt edes nelossa ylös kahdeksaa kymppiä. Joku kierroslukurajakin noissa on mikä pitää vähintään kiertää savutustestissä, ja vaikka mun käsittääkseni niitä kierroksiakaan ei saavutettu niin ajattelin että ponkaisempa konttorille hakemaan vikalistan ja jos savut ovat yli jonkun (oisko neljä?) niin laittavat tuulilasiin punaisen ajokieltolapun ja sitten mun ei tarttee vähään aikaan tehdä tolle mitään.

Sanoin siinä sitten mittausta valmisteltaessa että sitä saattaa tulla aika roimasti, ja kun ukkeli sitten polkaisi sen ensimmäisen kerran ja totesi että tää on ihan hyvä ja ei tarttee polkea enempää niin en tiennyt miten päin olisin ollut. Normaali savutusmittaushan menee jotenkin niin että ensin 2 puhdistuspolkaisua ja sitten 3 mittausta tai jotain sellaista, mutta tää meni jo ensimmäisellä puhdistuspolkaisulla alle 2:n (jos menee tolla polkasulla alle 2 niin se riittää) eikä tarvinnut sen enempää kiusata. Se oli kyllä onnenpäivä. Sanoinkin sen jälkeen että nyt on ihan sama mikä vika löytyy, mikä vaa on helposti hoijettavissa kun tää kerran onnistu.

Olin vähän väärässä.

Tossa vaiheessa oltiin jo käyty jarrudynolla ja todettu että käsijarru ei pidä yhtään mitään (jonka tietysti tiesin) ja tarvii remonttia. Kolme iltaa me taidettiin sitä rassata, ihan loppu olevien kenkien lisäksi vaihdettiin jopa rummut mutta ei se saatana vaan pitänyt oikein yhtään mitään. Ja tota ruuvaamassa oli kyllä muitakin LJ70 harrastajia ja puhelinkonsultaatiota saatiin Hiace-expertiltä ja kaikki tehtiin ihan oikein mutta ei se vaan. Vaihtoehdot oli ei käsijarrua tai käsijarru ja kuumat rummut. Niimpä sitten kolmantena iltana säädettiin kengät niin pintaan että kun ajoin konttorille (max 4km) niin takavanteissa olisi voinut paistaa munakokellia. Käsijarru oli 'yllättäen' tosi hyvä ja leima saatiin. Sitten ei muuta kuin takaisin tallille ja säädöt löysälle (=ei käsijarrua) ja menoksi! Nelisen sataa tulisi hintaa jos ostaisi kaikki liikkuvat osat uusiksi, kai sitäkin tarttee harkita sitten kun haluaa tosi paljon että toi pelaisi normaalisti. Mutta nyt ei halua vielä ihan niin kovasti.

Sitten sain käsiini jotain äärimmäistä yleispesuainetta ja päätin kokeilla sitä tohon Läjään. Sitähän ei pahemmin ole pesty aikojen saatossa ja normaalipesun jälkeenkään se ei kaksiselta näytä kun on niin paljon kaikkea pinttymää pinnassa. Tällä myrkyllä lähti kuitenkin hyvin pienellä vaivalla pois lähes kaikki ikipaska josta innostuneena päädyin sitten oikein vahaushommiinkin.

Minähän en ikinä ole ollut mikään vahausintoilija (käyttöautoni on ollut mulla 7 vuotta, kerran olen katon saanut vahattua) joten ei toi mitään herkkuhommaa ollut, mutta kun pari kertaa olin hinkannut auton 'puhdistavalla yleisvahalla' sen pahemmin kiihtymättä niin kyllähän siitä jo jonkunlainen tuli. Toki siinä on vaikka kuin paljon oksista tulleita naarmuja jotka vaatisivat ihan myllytyksen, mutta tuli siitä nyt ainakin vähän oranssimpi taas. Vahauksen syy ei missään tapauksessa ole se pinkeä hoitsuvehkeisiin puettu plondi jota polttariajelutin tuota seuraavana viikonloppuna :-D

Jo pari kuukautta sitten oltiin kaverin kanssa suunniteltu että Heinäkuun alussa olisi ehkä aika toteuttaa jo muutaman vuoden pohdittu Laatokan kierto, ja vaikka kaveri näistä kaikista teknisistä ongelmista huolimatta suhtautuikin epäilevästi Läjän toimivuuteen niin reissuun lähdettiin ja se pelasi ihan yhtä hyvin kuin se on viimeisen pari vuotta pelannut. Yli 1600 kilsaa siinä tuli 5 päivässä ja reissukertomus löytyy täältä.

Talvella ostin toisen mankan tuon edellisen tilalle, ideana oli saada vähän vähennettyä noita äänentoistolaitteita ja tänään sain sen rojektinkin sitten päätöksen. Mankan vaihdoin kyllä heti sen ostettuani mutta jokunen kuukausi meni ennenkuin sain kytkettyä ne niinkuin olin aikonut.

Koska nykyisessä rammarissa on taajuuskorjain, supvooterlähtö ja ylipäästö pääkajareille niin pääsin noista kaikista erillislaitteista eroon. Eihän se taajuuskorjain ole lähimainkaan tuota luokkaa kuin tuossa museo-Autostudiossa mutta kyllä sillä nyt välttävään ratkaisuun päästiin ja laite- ja johtoviidakko yksinkertaistui huomattavasti.

Siinä ne pääkohdat vajaalta vuodelta olikin, tämän viikon ohjelmassa on reissuvalmisteluja kun PE olisi töiden jälkeen taas lähtö viikonlopun viettoon johonkin Karjalan mehtiin.