Tammikuu 2016


Lauantai 16.1.2016

Eipä oo nyt reiluu puolee vuotee tullu tänne mitään sävellettyä - kun ei oo oikein ollu mitään säveltämistäkään - mut laitetaampa tiivistelmä tapahtumista.

Syksyllä meinasin vaihtaa lämppärin puhaltimen tarkotuksena saada vähän enemmän puhallusta tohon, kun se oli kuin lehmän henkäys vaikka toimiikin.

Moottori oli aikalailla sellanen kun pitääkin, mutta koska vanhakin pelasi niin en jaksanut alkaa tota sitten sinne työstämään kun jotenkin noi ruuvinreijät ei nyt olleet ihan millilleen ja asennuspaikka- ja asentokin oli aika epämiellyttävä.

Kun itäreissuja ei oo nyt oikein ollu, ja alkaa olemaan vähän kalustoalemuuskompleksiakin niin motivaatiotaso noihin reissuihin on ollut aika matala niin meinattiin syksyllä käyä heittämässä Janpan kanssa reissu. Sillä kun on se Kia niin se ois vähän niinq sopivan tasonen reissukaveri mulle :-D Lokakuun lopussa sitten Perjantaina työpäivän päätteeksi lähtettiin.

Vaikka kahesteen piti lähteäkin ja heittää vaan sellanen maisemienkattelureissu, niin kävi sitten kuitenkin niin että löydettiin yks korkean suoritustason autokunta iltasella ja siinä vaiheessahan alkokin sitten olemaan aika selvää ettei tästä nyt varmaan ihan vinssittä selvitä.

Koska ei ollu repsikkaa niin ei tullut kuvia otettua niin että oisin varsinaista reissukertomusta tehny, nii laitetaapa muutama irtokuva tähän alle.

Reissun jälkeen ei sitten taas takajarruissa ollut paljoakaan puhtia, ei käyttö- eikä käsijarrussa. Sehän kuuluu kyllä asiaan, syynä se että rummuissa on pyörinyt kaikenlaista soopaa ja kengät kuluvat loppuun samantien. Hommasin sitten uudet kengät ja jonkun käsittämättömän ajatuskukkasen takia koin tartteevani myös uudet linkut niihin joten tilasin merkkiliikkeestä viidelläkympillä sellaset.

Kun ne sitten vihdoin tulivat niin heräsin unesta ja tajusin että ehämmä niitä mihinkään tartte, mut tulipahan ostettua! Kun remonttiin sitten ruvettiin niin todettiin että kenkää on jälellä (toki kuluneet taas reilusti eikä automaattiisäätö ollut vielä kerennyt mukaan) ja sisuskalut paikoillaan, mutta vaijerihan se olikin katki. Kun vaijeri vuosia sitten vaihdettiin niin ei saanut kuin merkkiliikkeestä kohtalaisella taloudellisella panostuksella ja muutaman päivän toimitusajalla, mutta nyt löytykin ihan tarvikkeenä karkkirahalla heti seuraavaksi päiväksi.

Ohjausvarsihan siellä oli tietty taas solmussa, mut ku en aina viiti ostaa uuttakaa ni korjautin vanhan.

Sitte alko toi talvikausi lähestyy, ja asensin taas ton vepaston kun sehän ei oo ku vartin sessio kun kaikki asennusosat on valmiina.

Miä kun oon tässä joka talvi harmitellut sitä että toi vepasto pitää ihan helvetillistä meteliä, ni nyt tuli vahingossa käytettyä sormea siinä imuilman reijän kohalla jonka ajaksi se vaimeni huomattavasti. Sitte löytykin kaverin rojulaatikosta vaimennin ja niihän siinä sitte kävi että melutaso laski aika huomattavasti. Sain pakopuolen vaimentimenkin samasta paikasta mutta se on vielä asentamatta, mut ehkei sen niin väliä koska ei toi enää ulvo paljoakaan sen enempää kuin naapuriruudun Ransiitin vepasto.

Virallinen maastoautoilupikkujoulu jäi tänä vuonna väliin kun oli muuta reissua, mutta vähän ennen joulua sain kuitenkin järkättyä perintisen kalja- ja kinkkuajelun. Ja jännittävä reissuhan siitä tulikin. Jossain vaiheessa reissua, ~70kmh vauhdissa ihmeteltiin kaverin kanssa kun kuului sellainen selvästi ajonopeudesta riippuva kolina. Pysähdyttiin ja heiluteltiin kaikki renkaat eikä niissä mitään ollut havaittavissa. Toisessa etupyörässä vähän klappia mutta sekin tuli laakerista. Jatkettiin matkaa eikä mitään sitten kuulunutkaan.

Sen verran panin kyllä merkille että autossa tuntui sellaista hienoista tärinää tietyissä nopeuksissa, mutta kuka näissä vehkeissä nyt pieniä tärinöitä alkaa tutkimaan kun ne yleensä vaan kuuluu asiaan. Kun tuli aika jarruttaa risteykseen niin kuului hassu ääni ja auto meni omituiseen asentoon.

Hulvatonta.

No eipä tossa mitään, joka renkaasta yks mutteri ja toi takas kiinni ja matka jatkuu.

Sitte miä oon tossa tutkinu vähä noita ilmanputsareita ku oon pannu merkille 1 jutun jo vuosia sitten. Näihinhän menee alkup nro 17801-31050, en tiedä millanen se Tojotan omassa suodatintehtaassa tehty suodatin ois mutta useimmat suodatinfirmat kääntävät sen tälläseksi suodattimeksi / myyvät luetteloissaan tällästä:

No eipä mitään, toihan kyllä käy tohon ihan hyvin. Mut jonkunlaisena tiiviysongelmana vois pitää sitä että siellä suodatinkotelon pohjallahan ei ole tiivistettä ja metalli metallia vasten ei oo välttämättä ihan kaikista tiivein ratkaisu. En muista minkä firman suodatin oli kyseessä mutta kerran huomasin vanhaa suodatinta purkaessani että mullahan oli ollu siellä sellanen suodatin joka sen lisäksi että se oli tiivisteetön, se oli myös ihan selvästi liian lyhyt. Eli ties kuin iso rako oli ollut suodattimen päädyn ja kotelon pohjan välissä.

Kun silloin tutkin asiaa niin sen jälkeen olen käyttänyt tällästä:

Käytetään Mitsu L200 ja Pajeroissa, sopii ku nenä naamaan ja on tiivisteellä. Varmasti käypänen on Bosch 1987429169, mutta vastaavia pitäisi olla ainakin Fram CAK5722 ja Mann C16148. Motonetin valmistaman Motonetsuodattimen Motonetnumero ois 16-0429, mutta jos sillä ostaa niin kannattaa katsoa mitä saa kun heillähän voi olla samalla numerolla minkä valmistajan tahansa vehkeitä ja eri valmistajat tosiaan tekevät tämän vähän eri tavalla. Joissain Daihatsuissa ja vanhoissa Bensahiaceissa käytetty Bosch 1457433646 on myös käypänen, mutta maksaa enemmän ja kaikilla valmistajilla tässä suodattimessa ei ilmeisesti oo tota tiivistettä. Mitä vaan - poislukien Boschin suodattimet em numeroila koska ne olen todennut itse - patenttisuodatinta käyttäessä kannattaa sitten varmistaa suodattimen pituus (että ylettyy pohjalle) ja se että kiristyy hyvin ettei käy niin että paremmaksi aijottu suodatin jääkin fuskaamaan :-)

Sitä en tiedä mikä virka tulla muovisysteemillä tossa suodattimessa on, mutta kai se pelaa näissä kun se pelaa niissäkin mihin on tarkoitettu.


The End

23.10.2016

Reilu 6 vuotta yhteistä taivalta oli nyt sitte tämän lystin kesto. Käyttöähän tällä ei ollut juuri yhtään enää viimiseen pariin vuoteen, muutama kalja-ajelu vuodessa ja pari-kolme Venäjän reissua kaudessa. Ei oikein maksanut enää vaivaa säilöä tätä. Sieltä sun täältä alkoi repsottamaan, olisi vaatinut jokusen illan tallilla ja tukon satasia että tää ois ollu taas suurinpiirtein hyvässä tikissä, mutta ei noi käyttömäärät oikein enää motivoinu tollaseen.

Puolisen vuotta pidin tätä nettiautossa, en sen kummemmin tykyttäny missään, ja lopulta se 'tosson rahat, heippa' -osataja sitten tuli Laiskajaakko lähti Mäntsälään maataloushommiin.