Ruiskupumppu tulee tulipeltiin ja sijaitsee himpun verran välisäiliön lähtöä alempana. Letkuakin - jonka sisähalkaisija on 16mm - tuli jonkun verran kun ei sitä oikein järkevästi saanut lähemmäs.
Läheltä menee mutta ei aiheuttane ongelmia.
Pensansuodatin meinasi tyystin unohtua mutta eiköhän se oo tossa ihan ok. Eka korjausidea oli siirtää pumppua vähän tonne vasemmalle päin ja laittaa suodatin heti pumpun perään vaaka-asentoon, mutta en halunnut porailla enempiä reikiä eikä se välttämättä olisi kauhean hyvin tuohon edes sopinut. Ylemmät letkut on paluu ruiskulta säiliöön ja paluu säiliöstä tankkiin. Siirtopumpulta säiliölle on vielä vaiheessa.
Sulakerasia edistyy. Sen verran 'suunnitteluvirhettä' tapahtui että lambdan sulake tulee erilliseen piuhaan. Tota sulakerasian virransyöttöä valmistaessani oli tarkoitus jättää pari viimeistä sulakepaikkaa 'vapaiksi' jotta niitä voisi käyttää muihin tarkoituksiin - esim nyt tähän lambdaan jonka virransyöttö tulee muualta kuin suoraan pääreleeltä - mutta se sitten jäi ja tämä piti tehdä sitten näin.
Laitoin palauttavan vipukatkaisijan ton siirtopumpun virtapiuhan rinnalle jotta mahdollisten (lol..) remonttien jälkeen saa pumpattua välisäiliön täyteen 'manuaalisesti' ettei ruiskupumpun tarvii pumpata kuivaa sillä aikaa kun siirtopumppu vasta täyttelee säiliötä.
Edis kamat. Pitäs vissiin ruveta kattelee syttypuolen johdotuksia pikkuhiljaa.
Tänään, 7.1.2006, reilu kuukausi projektin alottamisesta ilmassa oli suurta urheilujuhlan tuntua. Kasasin tuon liitin- ja piuhahärdellin joka yhdistää noi kaksi erillistä johtosarjaa ja johtosarjat on nyt sitten käyttökunnossa.
Äärimmäisen aivotyöskentelyn tuloksena tästä kaaviosta...
...kehittyi näin komea sekamelska:
Suoraan tuon kaavion mukaan en mennyt koska halusin releet ja sulakkeet yhteen paikkaan enkä tolleen kuvan mukaan johonkin vain piuhan väliin. Jo aijemmin mainittua lambdan sulaketta lukuunottamattahan siinä onnistuinkin ihan kivasti. Ensimmäinen johtosarja - joka on kuvassa pääosin oikealla - sisältää suutimien piuhat (1), tyhjäkäyntisäätimen piuhat (2), kaasuläpän asentotunnistimen johdotuksen (3) Toinen johtosarja hoitelee sähköt imuilman lämpötunnistimelle (4), vedenlämpöanturille (5) ja lambdalle (6). Lambdapiuhan kohdalle osui lievä kuvaustekninen hassi jonka olen sotkenut tuolla harmaalla, siinä on siis vasta piuhan tyngät joihin lambda sitten tulee aikanaan. Lambdan piuhassa on myös liitin (se musta möllikkä numeron vieressä) jotta sen saa tarvittaessa kätevästi irti remonttitarpeen yhteydessä. Noiden valkoisten liittimien idea on mahollistaa johtosarjojen irroitus erillään ettei tarvii purkaa sitten ihan kaikkea johdotusta pois autosta aina kojetaulun alta MS:stä asti jos muutoksia tai remppoja tarvii tehdä. Ne on tarkotus tulla hytin puolelle joten siksi tyydyin ihan vaan perusliittimiin. Ja toisaalta, vasta myöhemmin projektin edetessä mulle selvisi että parempiakin liittimiä (Olikohan nimeltään super seal) löytyisi. Mutta eiköhän noi kesäautossa välttele. Käytettävyys niissä on kyllä ihan persuuksista, suosittelen jotain muita kun noita. Edisille ja jenkakellolle tarvii vielä ottaa lähdöt MS:ltä mutta teen ne sitten kun niiden aika on. Nyt kun johtosarjat oli tuota myöten selvät, oli aika ottaa härkää sarvista ja vetää piuhat sinne minne ne kuuluvat. Antureita en heti laittanut, vaan aluksi testasin vain jotta nouseeko savu ja mitä sanovat pensapumput. MS 2.2:han hurauttaa pensapumppua/ja virtojen päälle käännön yhteydessä kolme sekuntia, joten pensapumpun naksutus (ruiskupumpun kytkin tietysti irti, ne kun ei tykkää oikein tyhjää pumppailla) olisi se toivottava reaktio kun kääntää virrat päälle ekan kerran. Mutta ei tapahtunut mitään, edes päärele ei naksahtanut. No, ei ollut suuri vika. Ei ollut herätettä koko järjestelmälle. Sen kun pistin kiinni niin jo vain rupesi siirtopumppu nakuttamaan. Savuakaan ei tullut mistään. Eli so far so good. Sitten pistin molemmat lämpöanturit sekä kaasuläpän asentotunnistimen kiinni piuhoihinsa ja ei muuta kun virrat päälle uudestaan. Ja wow gasp aah-ooh-GA! Megatunessa viisarit liikkuivat ihan mallikkaasti kun kaasuläppää vähän käänteli ja kuumailmapuhaltimella tohotteli antureihin. Ihan huomattavaa onnistumisen iloa oli havaittavissa.
Katselin tuossa sitten tänään jo vähän tota megatune puolta aateekoolla ja täytyy kyllä sanoa että en tajua siitä hevon *ttuakaan. Veikkaampa että jokunen itku ja hampaan kiristys tulee suoritettua ennenkun sen puoli on hanskassa. Mutta ei syytä huoleen, kasataan nyt syttypiuhoitus seuraavaksi.
EDIS4 boksi tulee tuohon, akkutelineen reunaan. Visuaalisesti paras paikka olisi ollut tuossa sulakelootan (Siis tuon omavalmisteen) ja siirtopumpun välimaastossa, mutta se on sitten niin nakelissa että jos tuota liitintä tarvii irroitella niin sinne ei kyllä käden mahdu mitenkään tekemään mitään. Nykyistä paikkaa puoltaa myös kampparin asentotunnistimen läheisyys. Ei tarvitse vetää kovin pitkää piuhaa kun se muutenkin on kuulemma häiriöaltista johdotusta.
Tuossa ylempänä manaamani ATK puoli alkaa olla jo aika hyvällä mallilla, tai ainakin paljon pitemmällä kuin silloin. Nyt on koodi vaihdettu megaan ja tietokonekin pelaa sen kanssa ihan kivasti yhteen eikä valita mitään. Eilen sain syötettyä lämpöanturien arvotkin masiinaan ja kävin tänään testaamassa tulosta ja aah ooh ga:
Selkeästi voidaan havaita että anturien arvojen syöttö onnistui JA anturien mittaustoimetkin ilmeisesti onnistuivat kohtalaisesti koska näyttävät samaa lukemaa samassa tilassa :-)
Pistin vielä vedenlämpöanturin kiehumaan jotta näin miten hyvin tuo toimii, ja kyllä se niin hyvin toimi että siinä vaiheessa kun alkoi vesi kiehumaan kattilassa, näytti megatune tasan 100 astetta. Edisin johdotusta jo aloittelin ja tulikin sitten tehtyä se jo melkein valmiiksi. Sen kun saan tehtyä ja starttimoottorin piuhan korjattua niin sitten pääsisi jo katsomaan josko tulpatkin löisi kipinää...
Jenkakellon ja EDISin vaatimat piuhat lisätty.
Eilen kasasin imusarjan ja tänään ei sitten ollutkaan enää paljoa ihmeteltävää. Kone jälleen kerran paikalleen, pari liitintä vielä EDIS piuhoitukseen, piuhat, letkut ja pakosarja kiinni. Paukkulankaviritys startin solenoidiin jotta käynnistyshommia voi hoitaa konehuoneesta ja sitten vielä vähän ATK:n kanssa pelaamista. Megan koodin mukanahan tuli jo joku defaulttisetuppi jonka päätin pääasiassa jättää toistaiseksi rauhaan, mutta tuo sytytyspuoli siihen oli kuitenkin määriteltävä. Ensin siitä ei meinannut tulla mitään, kun autoon laittoi virrat pääälle, pensapumput hurahteli kuin vilkun releen ohjaamana ja kerkesin jo vaipua hieman epätoivoon siinä vaiheessa, eihän niiden niin pitänyt toimia. Tajusin sitten kuitenkin että mulla oli määritelty käyttöön kaksi eri sytytysjärjestelmää samaan aikaan, ja sen korjattuani alkoi näyttää jo hienolta. Kun kytkin tuon autoon kiinni, jätin vielä EDISin SAW piuhan irti jolloin EDIS käyttää kiinteää 10 asteen syttyennakkoa eikä mahdolliset sytytyskartaston tai muun syttypuolen asetukset sotke kuvioita. Yksi 'tekijästä riippumaton' jännitysmomenttihan tässä vielä oli, tuo kampiakselin anturi. Siitä kun ei saa tolkkua kummin päin ne piuhat kuuluu laittaa niin ei niitä auttanut kuin kokeilla arviolta jotenkin päin. Jos kone ei tarttaa niin eka korjausyritys olisi kääntää nämä toisinpäin. Mutta eipä sitten muuta kuin virrat päälle ja .. Solenoidin paukkulankavirityspiuhaa akun plussanapaan ja tartti rupesi hommiinsa. Ei varmaan sekuntiakaan mennyt kun kone jo lupaavasti yskähti, ja toinen sekunti päälle niin siinähän se! Vähän annoin käsipelillä kaasua kun tuntui että sammuu jos päästää irti, mutta jo muutaman sekunnin jälkeen kaasuläpästä pystyi päästämään irti ja kone siinä paukutti tyhjäkäyntiä ihan omin neuvoin. Ja nimenomaan paukutti, eihän tuossa ole vasta kun pelkkä peltisarja kiinni.
Hyvin se tuntui pelaavan, sikäli kun tuota nyt kehtasi käytellä ilman vesiä koneessa. Tuon ensistartin jälkeen se käynnistyi jo ihan kaasuun koskemattakin, tyhjäkäynti nyt ainakin toistaiseksi vielä jonkunverran huojui mutta ei 'ihan kauheasti' kiinnostanut tässä vaiheessa kun projektin eka suurempi etappi oli nyt saavutettu.
Kun tuo nyt tuntui toimivan, kytkin tuon EDISin piuhankin kiinni ja tarttasin jännityksellä uudestaan. Mitään eroa ei tuntunut, pelasi samalla tavalla kuin äskenkin. Sillä erotuksella että nyt sytytysennakko tietokoneen ruudulla muuttui kun vähän kaasuläppää heilautti. Syttylamppua mulla ei just sattunu käsille joten jäi vielä tutkimatta että muuttuuko ennakko ihan oikeasti eikä vain koneen ruudulla, mutta ei liene kauheasti syytä epäillä tuonkin systeemin toimivuutta. EDISin kytkentäkuvissa mainittu 25uF häiriönpoistokonkka ei ollut vielä kiinni ihan vaan siitä syystä että etsin siihen liitintä maailmalta (toistaiseksi löytämättä) ja konkka oli paikassa ??? enkä sitä tähän hätään löytänyt.
Homma siis vaikuttaa tässä kohdin kaikin puolin ihan pätevältä. Tuossa kasausvaiheessa tuli ilmi että toi ekaksi tekemäni johtosarja - joka sisältää siis suutimien, fidlen ja tps:n piuhat - olisi voinut olla vähän toisenlainen. Etenkin fidlen ja tps:n piuhat ois voinu haarottaa jonkun verran eri paikasta niin ois tullu vähemmän kiemuraa mutta kyllähän se noinkin pelaa. Samaten tuo kaasuläppä joka on eri kuin alunperin, aiheuttaa vähän askaretta vielä. Se härdelli mihin kaasuvaijeri tulee kiinni, hankaa nelospytyn suutimen piuhaan ja tuo pensaletkukaan ei mahdu ihan niinkuin alkuperäisessä systeemissä, mutta noi nyt on sellasia hienosäätöjä joita tehdään myöhemmin.
Nyt kun tää jännitysnäytelmä (n00bin megasquirt asennus) on jo jännittävimmältä osin nähty (joo, tiedän, säätöpuolelta se varsinainen jännitys kuulemma vasta revitään :-)) on sitten aika palata vähän tutumpiin juttuihin. Ensi töikseni väsään tuon jäähdytyspuolen jotta tuota voi välillä käytellä ja katsastaa miten toiminta muuttuu kun paikat lämpenee. Pakoputkisto pitää ja jotenkin hoitaa, ja onhan tuossa yhtä sun toista vielä mutta ompahan talveakin jäljellä. Lohkoa en aijo purkaa, mutta putsata ja maalata toki kuitenkin. Lisäksi nyt on oiva hetki siirtää ajatustyö piuhojen pohtimisesta talouspolitiikkaan ja miettiä miten hitossa rahoitan sen kannen viilauksen :-)
|