Jotta pakosarja ei hohkaisi suotta kuumaa ilmaa konehuoneeseen ja sabotoisi vitunkalliin vapaavirtaussuodattimen tuomia 1-2 lisähevosvoimaa kuumalla ilmallaan, se kannattaa eristää. Sieltä sun täältä olen lukenut että pakosarja saattaa sitten ruostua ja tehdä sitä sun tätä, mutta ainakaan omassa vehkeessäni sillä ei ole mitään väliä koska kyse on lelusta, ei käyttöautosta.

Tunnetuin eriste lienee 'termotekki', maksaa tiemmä jonkun verran. Nokkelat persaukiset harrastajat ovat huomanneet että palopeite ajaa saman asian, teettää vain vähän enemmän työtä. Palopeitteitähän myydään joka halpahallissa eikä sellainen reilu metri kertaa vajaa pari metriä maksa kuin muutaman euron, joten konkurssi ei tule vaikka ostaisi kaksikin. Yhdellä pärjää mutta loppupäästä tulee suttuisen näköinen, kahdella saa paraatiluukia koko matkalle.

Netistä opin että peite leikataan suikaleiksi (7-9cm lienee sopiva leveys), suikaleet kastellaan, kierretään kiinni ja vedetään klemmareilla kiinni. Näinhän minä sitten tein, mutta vasta loppumetreillä oivalsin miten se olisi pitänyt tehdä ettei siitä tule tällainen karvakasa:

Kyllä se noinkin pelaa mutta hienohan se ei ole, ja pruukaa nuo karvat repeemäänkin tuosta tosi helposti.


Tee siis näin:

Hommaa palopeite tai kaksi, edellämainitsemani reilu metri kertaa vajaa pari metriä on hyvä
Hommaa klemmareita, suosittelisin noita käyttämiäni teräksisiä nippusidetyylisiä vetonivelen suojakumiklemmareita
Hanki _hyvät_ sakset, kunnon keittiö-Fiskarsit on tähän hommaan ainoat oikeat

Harjoittele muutamalla klemmarilla toimiva kiristystekniikka, se ei ole ihan niin helppoa kuin luulisi. Pitkä- ja kapeakärkiset pihdit on avuksi ja avainsana on kiertäminen.

Palopeitteen kaikki sivut on 'ommeltuja' ettei se leviäisi. Leikkaa jokaisesta sivusta yksi suikale, 7-9cm on aika ok. Jos sulla on vain yksi palopeite, leikkaa loppukin palopeite suikaleiksi. Leikkaa pitempää sivua pitkin niin tulee pitemmät suikaleet. Tässä vaiheessa varmasti huomaat että tollanen palopeite on tosi purkautuvaa matskua.

Kastele suikale läpimäräksi.

Sitten aloitetaan päällystäminen. Aloita pakosarjasta ylhäältä, vedä rättiä sinne alkuun kierros päällekäin jotta sitä voi sitten kiristää eikä se lähde sieltä ylhäältä aukeamaan. Siitä sitten vaan lähdet rullaamaan alaspäin, ja vedä kokoajan tiukaksi. Ja jos nyt jostain kohdasta vähän pääseekin löystymään niin ei syytä huoleen, kastelemisen idea oli just siinä että kun se kuivuu niin se kutistuu ja kiristyy.

Tässä rullaamisessa on nyt sitten se taika. Huomioi että rullaat rättiä siihen niin päin että se repaleinen leikattu reuna jää aina seuraavan kierroksen alle, ja ommeltu reuna jää päällepäin. Näin siitä tulee siistin näköinen eikä tule sellaista karvakasaa kuin tuo mun ensimmäinen viritelmä.

Kun rätti loppuu, pistä se päistä klemmareilla kiinni ja jatka seuraavalla rätillä.

Jos olet nuukuuksissasi ostanut vain yhden peitteen, huomaat että nuo reunoista saadut toisesta laidasta ommellut suikaleet eivät riitäkään ihan loppuun asti. Tässä tapauksessa voit sujuvasti jatkaa niillä keskemmältä leikellyillä suikaleilla, kauhean näköinenhän siitä tulee kun karvat repsottaa pitkinpoikin mutta kyllä se ihan asiansa ajaa.

Ton voi kuulemma myös maalata jahka se kuivuu, itse en ole sitä tehnyt. Kun sitten satsin vääntää koneeseen kiinni ja pistää vehkeet ekan kerran tulille niin se käry on sitten kauhea. Sekä savu että haju on sitä luokkaa että tekee mieli lähtä etsimään sammutinta mutta ei syytä huoleen, se kuuluu asiaan.

Eikä mulla sitten tämän asian tiimoilta muuta olekaan.


Takaisin