Syksyn 2013 retroinnostuksessani laitoin tuonne maastoautoilufoorumillekin ilmoituksen muutamista hakusessa olevista roinista, ja kijoitin siihen myös että muutakin Amigaroinaa saa tarjota jos löytyy ja löytyihän sieltä. Tarjottiin käyttämätöntä Amiga 1200 konetta, ja vieläpä oikein kaksin kappalein ja kysyttiin että paljonko niistä saa. Laitoin muutamia tarkentavia kysymyksiä ja rupesin sitten selvittelemään että mikä tämä 1200 oikein on kun olin siitä toki lukenut, ja että paljonko sellaiset maksaa. Jossain joutupevideossa sanottiin jopa että jos tänä päivänä haikailee Amigan perään niin 1200 on se ainoa oikea koska sille on helposti tarjolla yhtä sun toista lisälaitetta ja että se olisi muutenkin kaikinpuolin #1. No hyvä niin, se kiinnosti. Sitten selvisi että toinen on oikein HD malli, eli kovalevylla. Hyvä ja huono. Hyvä on se että siinä on kovalevy, huono on se että se on sitten niitä uudempia Escomin valmistamia eikä alkuperäisen (konkkaan tässä vaiheessa (mid 90's) menneen) Commodoren tekosia.

Tässä vaiheessa funtsin että ei hitto, se on varmasti aika tyyris ja että ei ehkä kuitenkaan meikäläiselle. Hintatasoa selvitellessäni kävi ilmi että nos (=new old stock) / nib (=new in box) Amiga 1200 koneta on maailmalla vielä jonkun verran ja niiden hinnat ovat postikuluineen 200e luokkaa joten ei tässä nyt oltukaan vielä peliä menetetty. Tarjosin kovalevyllisestä koneesta XXe ja ei muuta kuin hakemaan.

En muista miten posket helottivat silloin 80 luvulla kun A500 tuli kotiin, mutta nyt ainakin oli tunnelma katossa. Seuraavaksi muutamia kuvia avaushommeleista. Ja jos nämä tuntuvat tarpeettomilta kuvilta niin kerrottakoon että joutupessa on mitä erillaisimmista vehkeistä unboxing videoita joissa videoidaan ja selostetaan milloin minkäkin laitteen purkamista paketeista joten tämä still kuvien kokoelma on vielä aika mild ,-)

Kaupantekijäisiksi sain vielä yhden ylimääräisen hiiren sekä trackballin, molemmat käyttämättömiä. Trackball on osoittautunut tosi kätsäksi, olen tässä vuosien varrella useampaankin otteeseen funtsinut moista erilaisiin ahtaiden paikkojen asennuksiin (lähinnä autoon) mutta ei ole tullut vielä ostettua. Tuossa vielä kuulakin vilkkuu kuulisti punaisena ja vihreänä kun sitä rullailee.

Kaikki paperi- ja pahvimateriaali olivat selvästi sen tuntuisia että konetta oli säilytetty vähän kosteammissa olosuhteissa kuin ehkä tarpeen, ja tästä johtuen päätin antaa vehkeisen kuivua vuorokauden ennenkun rupesin laittelemaan vehjettä tulille. No siinä menikin sitten muutama päivä kun ei auennut oikein sopivaa hetkeä tolle hommalle niin kerkesi tuo huilia kai 5 päivää ennenkun otin sen työn alle. Aikaisempien Amigakokemusten perusteella oletin että homma menee suurinpiirtein niin että ruutu on violetti ja se pyytää laittamaan järjestelmälevykkeen sisään ja tota rataa. Ja kun se olisi lataantunut niin sitten olisi vuorossa kovalevyn partitiointia ja formatointia ja sen jälkeen alkaisi sitten taistelu käyttöjärjestelmän (Workbench) asentamiseksi kovalevylle ja niin poispäin.

Asentelin vehkeet pöydälle ja siivosin ympäristön, ja pistin oikein kameran tallentamaan 18 vuotta vanhan Amigan käynnistystä ja asentelurojektin ensihetkiä. Virittelin jopa toisen Amigan soittamaan Bacteria -musademoa fiiliksen nostattamiseksi. Mutta ei se sitten ollutkaan ihan niin monimutkaista ja juhlallista juhlallista kuin olin kuvitellut..

Eihän se sitte ihan niin menny ku olin suunnitellu. Naps napista, muutama sekka ja kaikki oli valmista. Ihan epistä! Vähän sitä sitten tutkailin ja räpläilin ja laittelin sellasia ohjelmia mitä nyt ite koen tarviivani ja noin poispäin. Sitten etin vähän Aminetista demoja noille uudemille koneille mutta nehän onkin kaikki niin jättimäisiä ettei ne ton 2 megan muistilla oikein latautuneet. Vanhemmat toki latautuivat mutta kuten todettu, ei näissä uudemmissa oikein noi vanhat softat toimi. Alla olevaa kuvaakin varten taisin kokeilla seittemää demoa että sain jonkun pyörimään :-D

Sain hommattua myös tuollaisen Grundigin 19" lättätelkkarin missä on ~kaikki liitännät ja joka todistetusti toimii myös Amigan näyttönä Scart piuhalla, niin saa samalla pöytätilaa vähän vapaammaksi. Ton Tuhat-2-satkun mukana tuli myös Amiga-Scart -piuha, mutta se on sen verran museomallinen että vaikka Commodore 8833 sillä toimiikin niin noi lättänäytöt näköjään ei. Tilasin Vesaliasta modernimman version ja siihen asti mennään tolla keltaseen RCA lähtöön tulevalla piuhalla, onko se nyt sitten komposiitti? Kuvan laatu ei ole kummoinen mutta on sentään väreissä, toisin kuin muilla Amigoilla tolla liitännällä.

Vaikkei tosta nyt jokapäivän tietsikkaa saa oikein kirveelläkään, niin turbokortti+128 megan lisämuisti kyllä kiinnostaisi, ja PCMCIA porttiin tuleva verkkokortti mutta katellaan nyt niitä l8r. A600 varmaan saa jäädä nyt huilimaan näissä RETROilutouhuissa, tällä hoituu tiedonsiirto ja kaikki hommelit ja 5-satkulla sitten pelataan ja demoillaan..