Amiga retrohelp

Tämän ei ole perinpohjainen Amigan käyttöopastus, vaan tarkoitus on kertoa tiivistetysti tärkeimmät asiat sille joka aikoo hommata huuto.netistä kunnon rautaa iltojen iloksi tai sille joka kaivaa vanhan sotaratsunsa kaapista ja koittaa muistella miten se suosikkipeli saatiinkaan toimintakuntoon.

Kohderyhmänä lähinnä ne joiden Amiga-aikakausi ajoittuu 80/90 luvun taitteeseen ja nyt kiinnostaisi pelata ja katsella demoja.

Amigoiden versiot:

Amigoita on sen seitsemää sorttia, mallinumeroita on 500 ja 4000 väliltä ja on CD32 pelikonsolia sun muuta, ja teoriatasolla nämä ovat kaikki yhteensopivia. Pelit ja etenkin demot on varsinkin edellä mainitulla aikakaudella kuitenkin koodattu monin paikoin niin 'epästandardisti' että yhteensopivuus on todellakin lähinnä teoreettinen. Koneissa on myös useita eri versioita Kickstartista (jota voisi kai kuvailla koneen 'sieluksi', koneen versio näkyy käynnistysvaiheessa ruudulla), alkaen Amiga 1000:n 1.0:sta, päättyen '93 julkaistuun versioon 3.1, ja niillä onkin epästandardien koodaustapojen ohella suurin merkitys yhteensopivuuksien suhteen.

80/90 luvun taitetta retroavalle varmin valinta on Amiga 500 1.3 Kickstartilla joka oli käsittääkseni se suosituin Amiga malli. Lisämuisti (se yleisin, 1½ megainen joka on koneen pohjassa olevassa luukussa) on ihan hyödyllinen lisävaruste, mutta lisälevyaseman tarve satunnaiselle vanhojen muistelijalle on melko vähäinen ja aiheuttaa yhteensopivuusongelmia joidenkin demojen ja pelien kanssa. Mainittua ongelmaa tarjoilee toisinaan myös tuo lisämuisti mutta jotkut ohjelmat sen jopa vaativat eivätkä toimi ilman lisämuistia. Molemmat on toki irroitettavissa tarpeen vaatiessa ja joissain on on katkaisijakin jolla ne valitaan on / off. Jos A500 ei satu olemaan tarjolla, muutkin Kickstart 1.3 koneet menettelevät.

Sen sijaan uudemmilla Kickstarteilla olevia koneita ei kannata erityisesti himoita vanhojen muisteloimiseen, esimerkiksi omassa Amiga 600HD KS 2.0 2mb koneessa noiden vanhojen demojen ja pelien toimivuusprosentti on ehkä hikistä 50% luokkaa. Arvioisin että noissa muissakin uudemmissa (KS 2.0 / 3.0) on sama ongelma.

Yhteenveto: Retroilijan paras vaihtoehto Amiga 500, KS 1.3, lisämuistilla tai ilman.

Sopivat näytöt:

Näyttövaihtoehtoja ja erilaisia kytkentätapoja on useita mutta käydään tässä läpi vain yleisimmät ja helpoimmin saavutettavat ratkaisut.

Monitorit

Tärkein ja eniten kysytty ensin. PC:n monitorit eivät käy Amigaan. Tähän on olemassa joitain poikkeuksia ja tarkoitukseen kehitettyjä lisälaitteita, mutta satunnaisen retroilijan vinkkelistä asia on käytännössä ei.

Amigaan 'tarkoitetut' monitorit luonnollisesti pelaavat, esimerkiksi Commodore 1084(S) ja Philips CM8833 ja niitä on kohtuullisesti saatavana esimerkiksi huuto.netissä. Monitoria ostettaessa kannattaa huomioida että mukana tulee piuha, niitä on luonnollisesti erilaisia eri monitoreille.

Televisiot

Amigaan sopivia scart -kaapeleita on myös edelleen saatavana, ja niitä muinoin käytettiinkin Amigan kytkemiseksi televisioon ja ratkaisu oli ihan toimiva. Amiga-scart -piuhojen toimivuus nykytelkkareissa on kuitenkin käsittääkseni sitä luokkaa että jossain harvoissa malleissa toimii, useimmissa ei. Jostain taisin lukea että television pitää tukea 'RGB Scartia', mitä sitten tarkoittaakaan.

Jos Amigan perään löytyy RF modulaattori (pitkä ja kapea palikka joka tulee kiinni Amigan näyttöliittimeen) niin näytöksi voidaan kytkeä antennijohdolla mikä vaan televisio missä on (myös) analoginen vastaanotto. Piuha vaan kiinni, koneet käyntiin ja telkkarista viritetään kanava kohdalleen ja kuva näkyy. Kuvan laatu ei tällä kytkennällä ole kaksinen mutta kyllä se pelailuun riittää. Useissa televisioissa on nykyään myös etupanelissa kuva- ja ääniliittimet, keltainen, valkoinen ja punainen RCA liitin ja niitä voidaan käyttää myös. Punaiseen ja valkoiseen tulee äänipiuhat Amigan vastaavista liittimistä ja kuva kulkee keltaisista RCA liittimistä. Tässä kytkennässä on vaan se huono puoli että vain A600 ja A1200 antavat värikuvaa tällä menetelmällä, muista laitteista saa vain mustavalkokuvaa.

Mikäli ääni halutaan kuuluvan monitorin/television kaijuttimista, täytyy jokaisen kytkentätavan yhteydessä vetää äänisignaali Amigan RCA liittimistä näyttölaitteeseen. Poikkeuksena edelliseen kuitenkin se että RF modulaattorin kyseessä ollen äänipiuha vedetään Amigan takaa siihen RF modulaattoriin. Äänipiuha voidaan vetää myös stereoihin tai tavalliseen tietokoneen kaijutinsettiin, tosin jälkimmäisessä tapauksessa tarvitaan yleensä adapterijohto sillä nykyään noissa kaijutinseteissä on 3.5mm plugi kun taas Amigassa on RCA lähdöt.

Yhteenveto: Jos 'Amigamonitoria' ei ole saatavilla, helpoin vaihtoehto on käyttää RF modulaattoria ja kytkeä Amiga televisioon antennijohdolla.

Sekalaisia huomioita:

Hiiri liitetään Game/Joystick 1/Mouse porttiin, joikkari kakkoseen.
Jos levyasema kirskuu ja ulvoo jotain ladatessa eikä mitään tunnu enää tapahtuvan, on levy todennäköisesti rikki.
Jos pelin tai demon lataus muuten vaan pysähtyy eikä mitään tunnu enää tapahtuvan, kannattaa lisämuisti ja levyasema irroittaa/kytkeä pois päältä, siinä voi olla kyseessä juuri nuo aijemmin mainitut yhteensopivuusongelmat.
PC:n korput (Jotka ovat ns HD korppuja) toimivat vaihtelevasti, voivat toimia aina ja pitkään mutta voivat toimia tosi epävarmasti. Amigan ja PC:n korput erottaa siitä että Amigan korpuissa on reikä vain yhdessä kulmassa, PC:n korpussa taas kahdessa kulmassa.

Takaisin edelliselle sivulle