Commodore 64 & Vic 20 retrohelp

Vic 20

Vic 20 ei ole allekirjoittaneelle järin tuttu laite mutta näppituntuma olisi että laitteita ei ole eri mallisia sen enempää sisäisesti kuin ulkoisestikaan - ainakaan siinä määrin että eroilla olisi merkitystä retroilijalle.

Commodore 64

Kuusnelkun yleisimmät versiot ovat vanha, tummanruskeä 'leipälaatikko' ja uudempi, vaalea, matalampi ja kulmikkaampi malli. Ainakin vanhemmasta mallista on erilaisia erikoisversioita eri värisillä kuorilla ja näppäimistöillä, mutta toiminnoissa ja ominaisuuksissa ei ole juurikaan eroa vaan voidaan puhua noin 100% yhteensopivuudesta. Erikoismalleista erikoisin on 'kannettava' SX64, mutta sen spekuloiminen ei tässä yhteydessä ole tarpeen sillä hintalappu takaa sen että niitä hankkivat vain asianharrastajat jotka ovat perillä kaikesta.

Yhteenveto: Kaikki mallit sopivat yhtä hyvin vanhojen aikojen muisteloihin.

Koneen mukana pitäisi tulla antennijohto, ja jos nurkissa pyörii muinainen televisio niin piuha vaan siihen kiinni ja viritetään kanava oikealle kohdalle että Kuusnelosen aloitusruutu näkyy. [Vic 20: Vicissä ei ole tuota antennilähtöä vaan koneen mukana tulee erillinen RF modulaattori johon antennijohto voidaan kytkeä. Mikäli tätä modulaattoria ei ole käytettävissä, täytyy käyttää jotain muuta kytkentävaihtoehtoa] Useimmissa talouksissa lienee nykyään kuitenkin vähän modernimpi töllö, ja silloin pitää varmistaa että nykyisenä digiteeveeaikakautena telkkarilta onnistuu myös analogisen signaalin vastaanottaminen. Saatavissa (esim huuto.netissä) on myös piuhoja jolla Kuuslankku saadaan kytkettyä telkkarin scart liittimeen ja homma pelaa sillä sen kummemmin funtsimatta. Monitorejakin saa toki kytkettyä, mutta liitäntä- ja piuhavalikoima turpoaa sitten sen verran ettei niitä maksa vaivaa tässä tutkia sillä edellämainitut ratkaisut ovat kuitenkin ne satunnaisen retroilijan yleisimmät vaihtoehdot.

Yhteenveto: Televisio antennijohdon kautta on helpoin jokakodin ratkaisu, uudetkin käyvät kunhan löytyy myös analogisten kanavien vastaanotto (useimmista löytynee, kunhan ei nyt ihan tämän vuoden mallia ole).

Koneen lisäksi tarvitset myös jonkun vehkeen jolta ladata pelit ja ohjelmat.

Modulit:

Modulit ovat niitä 'kasetteja' jotka menevät suoraan koneen takaseinäst löytyvään rakoon, ja ne ovat nopein systeemi 'ladata' pelit ja muut ohjelmat. Vic 20 aikaan pelit tulivat usein moduleilla, mutta Kuusnelosen alkuaikojen jälkeen niitä ei juurikaan käytetty pelimedioina vaan pelit tulivat lähes poikkeuksetta kaseteilla tai levykkeillä. Moduleilla tuli Kuusnelosen myöhempinä vuosina muunlaisia ohjelmistoja kuten Final Cartridge 'lisätoimintomoduli' ja muut vastaavat, mutta niitä ei ole syytä käsitellä tällä sivustolla.

Kasettiasema:

Levyasemien kalliin hintatason vuoksi kasettiasema oli se yleisin ratkaisu. Niitä tuli aikojen saatossa monenkinlaisia, mutta kytkentä, käyttö ja toimivuus oli kaikissa samanlainen. Load-It -asemissa on myös 'signaalinäyttö' ja ulkopuolinen säätönappi, niillä voidaan operoida aina äänipään kulma oikeaksi. On periaatteessa ihan hyödillinen valinta retroilijallekin jos sellaisen löytää ja kukkaro kestää, sillä ainahan sitä äänipään kulmaa joutui ennenkin säätelemään. Kasettiaseman mukana ei tule mitään muuta kuin piuha joka on siinä kiinteästi, ja mitään muuta ei tarvitakaan.

Käyttö:

Alkuperäisten kasettipelien lataaminen on helppoa, kelataan vain kasetti alkuun, kirjoitetaan LOAD ja painetaan kasettiasemasta PLAY nappia. Hetken päästä kone ilmoittaa jotain löytyneen ja silloin painetaan SPACE jolloin lataus jatkuu (lataus jatkuu myös hetken odottelun jälkeen). Kun lataus on valmis niin tulee ilmoitus READY ja sitten vain kirjoitetaan RUN ja peli käynnistyy. Mikäli lataus päättyy LOAD ERRORiin, on jossain joku feelu. Vaihtoehdot ovat silloin yleensä joko viallinen kasetti tai äänipään väärä asento kasettiin nähden. Mikäli harrastuneisuutta riittää, niin äänipään säätöön on ohjeita tässä C= Foorumin säikeessä.

Kun julkaisen tämän sivuston niin joku voisi kertoa että onko syytä neuvoa LOAD "",1,1 käyttöä kun en muista enää tarvittiinko sitä ikinä mihinkään, ideana olisi että lautautuiko joku johonkin eri muistialueelle ja käynnistyi itsestään tms, porakone@hotmail.com

Mikäli kasetti ei ole alkuperäinen ja sillä on useita - jopa kymmeniä - pelejä, ne on lähes poikkeuksetta tallennettu 'turbolla' (=huomattavasti nopeampi menetelmä kuin normaalitallennus). Silloin täytyy ensin ladata (yllä olevan alkuperäisten pelien latausohjeen mukaan) joltain kasetilta joku turboloaderi, yleisin taisi olla TURBO TAPE 64. Kun se on ladattu ja käynnistetty, ruudulle tulee yleensä ohjeet miten turbolataus käynnistetään. Turbo Tape 64:n latauskomento on <-L, ja sillä siis korvataan normaalisti käytettävä LOAD -komento. Kun turbo on käyttövalmiina, tarvitaan lista missä on kasetilla olevat pelit ja nauhalaskurin lukemat kullekin pelille. Sitten kelataan kasetti haluttuun kohtaan ja annetaan latauskomento (esim em. <-L) josta eteenpäin lataus toimii normaaliin tapaan - joskin huomattavasti nopeammin - ja sen jälkeen peli käynnistetään taas RUN komennolla. Kun on aika vaihtaa peliä ja kone sammutetaan välillä, pitää turboloaderi ladata taas uudestaan ennenkun voidaan ladata seuraava peli. [Vic 20: Vicin kasettien yhteydessä turboja ei voi eikä tarvitse käyttää]

Levyasema:

Levyasemia on useita malleja Vicin alkuaikojen ja Kuusnelosen loppuvuosien välillä, yleisin on 1541 -sarja joita on Vic-1540, Vic-1541, Commodore 1541 ruskea, vaalea ja vaalea vipumallisella luukulla ja 1541-II. Yhteensopivia malleja ovat myös 1570 (nopeampi versio C128 varten (64 käytössä ei kuitenkaan nopeampi)), 1571 (C128 varten tehty 2 puolinen asema) ja 1581 (3.5" korppuasema), mutta ne harvoin ovat satunnaiusen retroilijan valintoja jo siitäkin syystä että saatavuus on hyvin rajattu. 3.5" korppuja syövä 1581 on retroilijalle käyttökelvoton koska siihen ei perinteiset lerput mene, 1571 yhteensopivuudesta 1-puolisten levyjen kanssa en osaa sanoa mutta 1570 ainakin on yhteensopiva 1541 sarjan kanssa joten on se kuitenki turvallinen valinta. Vaikka noita paria poikkeusta lukuunottamatta asemat ovatkin teoriassa yhteensopivia, varmin valinta on kuitenkin vanha ruskea 1541 tai saman vehkeen vaalea versio kummalla luukulla tahansa. Kun tuosta linjasta poiketaan, yhteensopivuusongelmiin törmääminen on hitusen todennäköisempää mutta kuten sanottu, teoriassa yhteensopivia.

Käyttö:

Kuten kasettien tapauksessa, alkuperäisten levykkeiden kanssa pääsee helposti alkuun. Laita levy sisään, sulje luukku ja kirjoita LOAD ":*",8,1 ja paina return. Jotkut pelit käynnistyvät itsestään, toiset pitää latauksen päätteeksi käynnistää RUN komennolla.

Jos kyseessä on levy millä on useampia pelejä/ohjelmia, homma alkaa sisällysluettelon lataamisella. Kirjoita LOAD "$",8 ja paina return. Kun lataus on valmis, kirjoita LIST ja saat levyn sisällysluettelon. Joku rivi voisi olla esimerkiksi 106 "BLUEMAX" PRG, ja se kertoo että levyllä on 106 blokin kokoinen BLUEMAX -ohjelmatiedosto (PRG). Lataa se kirjoittamalla LOAD "BLUEMAX",8 ja kun lataus on valmis, kirjoita RUN käynnistääksesi ohjelma.

Levytiedostojen lataamiseenkin voi käyttää erilaisia turbolatureita, mutta koska levyltä ne lataantuvat joka tapauksessa ilman turboakin niin ei käydä niitä nyt tässä läpi.

Yhteenveto: Levyasema on käyttömukavuuden kannalta ehdottomasti rahansa arvoinen laite tänäpäivänä niinkuin ennenkin.