Tiedätkö vänlaiffin? Sen huippumahtavan laifstailin missä eletään vapaana kuin taivaan lintu ja on vaan niin siistiä! Kaikki _on_vaan_NIIN_siistiä_247!! Sen missä hommataan joku hikinen paku ja vailla minkäänlaista teknistä tietämystä duunataan siitä ihana piilopirtti jonka kanssa reissataan ummet ja lammet ja on niin siistiä! Se hikinen paku mihin värkätään asuintilat joko tietämättä tai välittämättä mistään ajoneuvosäädöksistä mitään. Se hikinen paku mihin tehdään puhelimen latauspiste kun ensin ollaan kysytty somesta mistä saadaan sähköä latauspistokkeelle ja miten päin ne piuhat laitetaan. Se hikinen paku missä verkkovirta tehdään inveNtterillä ja minkä liian pientä asunto-osan akkua ladataan akrigattorilla kun on syksyllä jouduttu ensimmäistä kertaa vähän lämmittämään kiinalaisella diiselilämmittimellä. Vänlaiffi on sitä kun elellään tuttujen siivellä, lainataan pyykinpesukonetta ym. Sitä missä pummataan verkkovirtaa työpaikan seinästä sen kerran kun ollaan jouduttu vääntäytymään toimistolle kun vain 99.9% modernista digiduunista pystyy tekemään on da roud vänlaif! Parasta vänlaiffissa on kuitenkin se että siitä voi pitää blogia vlogia ja somea että muut voivat OLLA MUKANA MATKASSA wow gasp! Mitä olisikaan kusinen vänlaif Helmikuisen kansallispuiston pimeällä parkkipaikalla +7 asteen sisälämpötilassa jos siitä ei voisi somettaa blogittaa ja vlogittaa omg!

Tuotta kaikkea ihanaa minäkin haluan kokeilla!

Valitettavasti vaan on tullut käytyä sen verran vähän kouluja että 99.9% työtehtävistäni vaatii läsnäoloa niin kokemus ei todennäköisesti tule olemaan ihan täydellisen täyttävä, mutta pyrin kuitenkin viikonlopuiksi metsien laitoihin vetämään kossua naamaan ja mesettelemään. Mutta eipä hätää, koska #vanlife niin jokainen voi tehdä sitä omalla tyylillään - kunhan vaan muistaa somettaa!

Koska niitä kouluja on tullut käytyä niin vähän niin talouspoliittiset resurrsit ovat sen verran #lowlife että kalustoon ei paljoa rahaa ole käytettävissä. Tai no on, mutta ei käytetä. Tarkoitus on kuitenkin hukata auto viimeistään sitten kun kiinalainen ilmalämmitin hajoaa (arvio Marraskuun alku) ja mahdollisimman nopeasti. Ja koska tarkoitus on päästä eroon mahdollisimman nopeasti niin myyntihinta tulee olemaan matala, ja koska myyntihinta tulee olemaan matala niin en viitsi montaa tonnia projektiin sijoittaa.

Erinäisten alkufundeerausten jälkeen laitoin tavoitteeksi ikkunapakun (alkaen Peugeot Expert kokoluokasta) max 1500e, leimaa jäljellä syksyyn asti ja tekninen kunto sellainen että voisi edes olettaa pääsevänsä sinne asti. Heikkoa oli tarjonta. Yhtä käytiin katsomassa mutta siinä oli meidän mielestä konehuoneessa jotain feelua ja se jäi sinne. Sitten hiffasin että työmaan pihassa oli 3 vuotta seissyt pikkubussitransporteri jonka omistaja ei ollut hakenut sitä remontista. Soitin. Ei vastannut. Soitin lisää, ei vastannut. Laitoin kirjeen, ei reaktiota.

Meni kuukausi ja johtaja rupesi funtsimaan että pihan hylkyraadoista pitäisi päästä eroon, niitä oli vuosien mittaan siunaantunut jo useampi. Siis sellaisia joita korjaamon asiakas ei ollut joko korjauttanut tai ei ollut tullut hakemaan. Tässä vaiheessa kävin sitten selvittelemään että miten niistä oikeaoppisesti on tarkoitus päästä eroon. Löytyi "Laki elinkeinonharjoittajan oikeudesta myydä noutamatta jätetty esine" joka ratkaisi asian. Menemättä sen kummemmin yksityiskohtiin, tilanne on nyt se että pari päivää tästä hetkestä eteenpäin niin mulla on aika asiallinen oma hikinen vänlaifaihio!

Syy miksi tuo on työmaan pihassa on se että tehostimen pumppu oli leikannut kiinni. Nyt on uusi pumppu, sitten todettu että ohjausvaihdehan vuotaa niin kovin ettei siellä riitä öljyt kovinkaan pitkäksi aikaa ja vaihdekin pitäisi vaihtaa. Sen koommin ei ole asiakkaasta kuulunut. Kolmen vuoden seisokin aikana on kehittynyt lisäksi seuraavat vaivat (no okei, ehkä noista osa on jo ollutkin):

- Jarrut ruosteessa ja jumissa. Tarkoitus olisi selvitä max uusilla takasatuloilla (käsijarrumekanismit jumissa)
- Kohtalainen kosteusvaurion haju, ei juurikaan näkyvää hometta. Kerran jo ionisoitu, kun kunnolla siivoaa ja ionisoi uudestaan niin onnistuminen on mahdollista
- Liukuoven takarulla on tosihuono. Ovessa on myös sähkötoiminto mutta kaikki piuhat on katkottu, luultavasti siis rikki. Ei aiheuta toimenpiteitä.
- Lämppärin puhallin toimi mutta ei toimi enää
- Kuskin ikkuna ei toimi, ei myöskään kuskin sähköpeilin säätö.
- Ilmeisesti 2-massavauhtipyörä kalkattaa, ei aiheuta toimenpiteitä

Eli eipä paljon mitään! Tunnin verran olen rallatellut autoa pihassa irtoakulla (kun ei voi pitää laturin hihnaa paikallaan ettei tehostimen pumppu leikkaa taas kiinni kun ei ole öljyjä) ja seuraavat asiat näyttäisvät toimivan:

- Lämmöt ok ainakin paikallaan hurisutellessa
- Ei jää lätäkköä alle (jäähdnestettä toi on ilmeisesti hukannut, laitoin jo syyläriPOMMIN)
- Liikkuu eteen ja taakse sen jälkeen kuin käsijarrumekanismi vapautettiin satuloista
- Kaikki valot toimivat, samaten töötti ja pissapoika
- Ovien ja takaluukkujen lukitukset ehkä toimivat

Suunnitelma alkumetreille olisi jotakuinkin seuraava:

- Omistajanvaihdoksen paperityöt ja samalta reissulta mukaan tarrakilvet päiväksi
- Vähän koeajoa jotta nähdään että pelaako tuo, sitten viedään toiseen paikkaan tutkimuksiin
- Ihan ekaksi päästömittaus, jos sattuu pannu räjähtämään (jakohihna 3v/50tkm yliaikainen) niin ei tule sitten suotta remontoitua
- Yleistä silmäilyä että onko tuota mahdollisuus saada leimattua järkevällä panostuksella
- Jos on niin sitten vaan ohjausvaihteen vaihto ja muiden havaittujen vikojen korjaus
- Ja sitten vaan leimalle ja samalla muutoskatsastus pakuksi. Koska vänlaif=pakettiauto=pienemmät verot.

Sitten vaan kaikenlaista pikku vänlaifprojektointia. Täydellisyyttä tavoittelevista aijemmista projekteista poiketen tämä on tarkoitus tehdä aivan karkkirahoilla ja ihan kuinka juosten kusten vaan että mahdollisimman vähällä ja halvalla selvitään. Syksyllä sitten vaikka kaatopaikalle jos ei mene helposti kaupaksi. Jos ylipäätään kestää kasassa syksyyn asti :-D Aijemmista projekteista poiketen ajattelin tehdä näistä sivuista normaalin tapani vastaisesti myös vähän multimediaalisemman kokonaisuuden kuten varmaan olet jo huomannutkin!

End of part 1
vanlifemultimedia © 2022

Part 2
vanlifemultimedia © 2022

Maanantaina 9.5 oli sitten se päivä kun kaikki tarvittavat henkilöt olivat paikalla ja oli odotettavissa että saadaan omistanvaihdosoperaatio tehtyä. Tämähän oli siis asiakkaan korjaamolle hylkäämä auto ja sellaisen omistajanvaihdos vaati vähän nysväämistä.

Ennen katsastuskonttorihommia täyttelin joutessani yhden renkaan josta puuttui ilma. Yleisesti ottaen noi kaikki tupakansytkäristä toimivat renkaantäyttövehkeet ovat vähän sitä sun tätä, mutta toi Osramin mööpeli vaikutti ihan kätsältä peliltä. Siinä on jopa piuhalle ja letkulle omat paikkansa niin se aikuisten oikeasti on kuljetettavissa helposti ihan tuollaisenaan ilman erilliseen pahvilootaan tms pakkaamista. Joka ei ikinä onnistukaan.

Konttorillahan olivat tädit sitten kuutamolla kuin lumiukot. Se täti joka asiaa viimeksi selvitteli ei ollut paikalla, mutta onneksi uskalsivat soittaa hänelle vapaapäivänä. No homma meni niikuin sanoin että mulle jo muutama viikko sitten selvitettiin, mutta sitten tuli uusi tenkkapoo kun eivät tienneet mitän tämä toimitus sinne tietokoneelle näpelöidään. Piti odottaa iltapäivään jolloin heidän tukipalvelunsa aukeaa ja saadaan neuvoja. Ja iltapäivällä olikin sitten paperityöt tehty saksantuontirekkarit paikallaan!

Hetken aikaa ajeli pihaa edestakaisin ja ihan hyvin meni. Ajelin ykköselläkin samalla villisti jarruja survoen jotta vähän levyt puhdistuisi ja noin, ja ihan OK:lta se vaikutti noin 3+ vuotta seisoneeksi. Meni niin hyvin että ostin viereiseltä pihalta muutaman litran tiisseliäkin (pensamittari melkein nollilla ja pensavalo syttyi välillä) ja uskalsin sitten oikein muutaman kilometrin tietaipaleelle.

Työpäivän jälkeen oli sitten aikeissa ajella vähän lisää koeajoa ja viedä se sitten toiselle korjaamollemme jatkohoitoon. Koska Autoliiton pluspalvelu ei toimi kuin katsastetuille autoille niin pyysin kaverin ajamaan perässä siltä varalta että jotain menee pieleen. Oli myös toinen akku mukana koska kuten sanottu niin tuohan ei lataa koska ei ollut laturin hihnaa paikallaan. Joka taas johtui siitä että ohjausvaihde työnsi öljyt hetkessä pihalle ja uusi tehostimen pumppu olisi mennyt pipariksi.

Noin 15 kilsan koeajolenkki meni hyvin, ja tuntui että kone alkoi jonkun ajon jälkeen jo käymäänkin ihan normaalisti. Alussahan se tuntui vähän vapisevalta ym. Tässä vaiheessa voitiin todeta että nopeusmittari näyttää max 10, useimmiten 0. Samaten polttoainemittari näyttää normaalisti vähän tai todella vähän mutta joskus se hetkellisesti näytti puoltakin tankkia. Molemmat tod näk kosketushäikkää kun auto on seissyt niin kauan. Mahdollista myös se ettei ne toimi koska ei ole laturia joten auton jännite on koko ajan alhaalla. Mutta näihin nyt ei tarttee kiinnittää huomiota. Navigaattorista näkee nopeuden ja polttoaineen voi tankata arviolta (koska eihän matkamittarikaan toimi :-D)

Auto saatiin kohteeseen ja olin niin liekeissä kaikesta ihanasta tulevasta vänlaiffista että hain 100kpl tulostettavia A4 tarra-arkkeja ja menin vielä samana iltana aloittelemaan vähän vänlaifvarustautumista!

Seuraavana päivänä sitten pesuaineostoksille, haisihan tuolla vieläkin aika omituiselle.

Olen aina tykännyt käyttää Vyrtin Karkolainia mutta viimeksi kun ostin sitä niin siinä oli nimi vaihtunut ja 'parannettu koostumus' ei tuntunut enää yhtään niin toimivalta, niin ostin nyt sitten Kentin vastaavaa. Iso purkki järkihintaan ja se on kyllä hyvä, tuota meinaan jatkossakin käyttää.

Päivän mittaan kerkesivät tutkimaan autoa ja vähän alkoi kismittää kun 'onhan tääl jo aika pitkä lista'. Lähdin siltä istumalta paikan päälle mutta vähän juksasivat, ihan odotettu tuloshan siellä oli. Raidetangon päät väljät, pari pientä helpoissa paikoissa olevaa ruostereikää, takavalossa reikä, pakoputkessa reikä, käsijarruvaijerit melkein poikki ja jarrut yleisesti ottaenkin vähän epävireessä. Syöttöpumpun hihna (joka on tässä koneessa siis erillinen hammashihna) todettu olevan melkein halki, se täytynee vaihtaa vaikkei moottorin sammumista suurempaa vauriota aiheutakaan. Tuosta johtuen täytynee edes kurkistaa myös jakohihnan puolelle vaikka ei mulla ole mitään hinkua siihen projektiin sijoittaa, mulle kuitenkin riittää jos tämä todennäköisesti kestää 5000 kilsaa.

Positiivisia uutisiakin oli. Savutusmittaus meni läpi (ehkä risan pakoputken takia :-D) ja ohjausvaihdehommelissa on käynyt jollekulle pieni diagnosointivirhe tai muu kommellus. Muutaman satasen maksava työläästi vaihdettava ohjausvaihde ei ollutkaan rikki vaan vuoto tuli tehostimen putkesta joka hankasi pakoputkeen. Tätä kirjoittaessa se onkin jo korjattu metritavarasta 'vartissa'. Myös usein jumitteleva taka-akselin jarrupaineen säädin toimii, vain jouset on poikki.

Kyllähän tuo pohjasta melko roisin näköisessä kunnossa on niinkuin pitkään seisseet autot usein ovat, mutta ei siinä noita pari mainittua reikää lukuunottamatta ole muuta kuin kovaa pintaruostetta :-D

Noille en aijo kyllä tehdä yhtään sen enempää kuin mitä katsastuksessa mahdollisesti vaaditaan. Karuun kuoreen nähden hassun hauska hieno ulkonäkötuningkontrastikin on suunnitteilla, mutta siitä sitten myöhemmin.

Koneessakaan ei ole kuin tuota asiaan kuuluvaa hikoilua, ja koska kippasin jo tiivisteiden elvytysaineenkin öljyn sekaan niin tuokin varmaan korjaantuu ihan itsestään :-D

Koska tuon suurempaa katastrofia ei vielä näkynyt, rupesin sitten siivoushommiin. Ensin penkit ulos ja matot ulos ja tavartilan putsaus. Tarkoitus oli vedellä lattian rajassa olevat harmaat koirankarvaiset ja likaiset kankaat verhoilupesurilla mutta Kärsserinperkele ei suostunutkaan yhteystyöhön niin se jäi. Noiden penkkien - ja varmaan vähän seinien/katonkin, mutta penkit poistettuani sen taas ymmärsin - kanssahan mulle kävikin pikkuinen hajuonnettomuus. Jo tuossa edellisellä viikolla pidin tuolla ionisaattoria 6 tuntia (!) joka auttoikin jo aika hyvin, ja sen jälkeen töhäyttelin vielä Meguiarsin hajuntappajaa ja big mistake. En ollenkaan muistanut että kun viimeksi käytin tuota niin silloin jo totesin että ihan kamalan hajuista tavaraa.

Ei siinä mitään mitään että hajuntappaja korvaa huonon hajun omalla hajullaan ja ne voi olla joskus kipakoitakin käryjä, mutta tuo on aivan hirveää. Aivan kuin joku märkä koiran raato dunkkaisi kun tuota suihkii. Nyt heitinkin tuon jo mäkeen etten vaan ikinä enää rupea kyseiseen tuotteeseen. Kun noi takaosan penkit (jotka ainetta varmaan eniten saivat) oli pois autosta nii ei siellä haissut enää oikeastaan mikään, mutta kun nostin ne takaisin autoon niin taas se kamala lemu. Täytynee koittaa muutaman tunnin ionisointia vielä uudemman kerran sitten kun on kaikki paikat ensin oikein siivottukin.

Ohjaamon kaikki muovipinnat hinkkasin pitkään ja hartaasti ja kai siitä ihan ok tuli. Erityisesti ratti ja vaihdekepin nuppi olivat ihan kamalan niljaisia seisokin jäljiltä mutta ihan hyvät niistäkin tuli. Jonkin verran piti putsata myös noita turvavöitä.

Matotkin tuli putsplankattua ja huomenna taas jatketaan kun tulee toinen verhoilupesuri lainaan.

End of part 2