Part 3

Jossain vaiheessa oli sitten pesurin huoltotauko ja jessus ristus mitä lientä. Hetken jo funtsin että vaihdoinko vahingossa öljyt sillä vehkeellä mutta ei sittenkään, kyllä tuo likavesi oli ihan vain noista verhoiluista.

Siivoilujen edetessä funtsin jo vähän tuota istuinratkaisua vänlaiffiKONSEPTIN!!!11 ympärille ja tämä vaikutti käypäseltä lähtökohdalta.

Lopuksi vielä talo-kokoluokan ionisaattorilla muutama tunti ja lopputulos oli sitten mitä oli.

Vähän vielä vanha haju jäi, mutta ajatelin että se siitä kaikkoaa. Tätä kirjoittaessa auto on ollut jo reilun viikon jokapäiväisessä käytössä ja ei tästä enää oikein mitään erikoista hajua huomaa. Ehkä välillä se mainitsemani yöksis-hajujenpoistoaine kärähtää nokkaan mutta ei enää pahasti.

Ensimmäisen tarkastuksen yhteydessä jo huomattiinkin että pumpun hihna oli huono, ja suorittava porras halusi ehdottomasti tsekata myös jakohihnan. Minua ei oikein hotsittanut laittaa yhtään ylimääräistä rahaa kiinni - etenkään kun tässä vaiheessa ei vielä tiedetty että kuin laajaksi nämä vielä pakollisemmat remontit turpoavat - mutta tuli nyt sitten täydellinen hihnasetti rullineen ja vesipumppuineen.

Samaan syssyyn myös vähän konehuoneen pesua, pannu vaikutti aika törkyiseltä. Tämä kun on seissyt niin pitkään niin laitoin varmuuden vuoksi öljyihin tiivisteiden elvytysainetta, jännityksellä odotetaan että rupeaako tämä joskus tihuttelemaan jotain. Ainakin nyt 300 kilometrin kohdalla näyttää vielä lupaalta - siltä osin.

Tarinoitani pitempään seuranneet ehkä muistavat että Nivassa metsästettiin sitä voimansiirron tärinää aika raivoisasti eikä se kuitenkaan ikinä tullut kuntoon. Samaten LJ70:n heitteleviä lämpöjä rassattiin ensimmäinen vuosi ja auton taipumus death wobbleen oli myös aina vähän tapetilla eikä sitäkään saatu kuntoon vaikka vaihdettiin ihan kaikki ja moneen kertaan.

Nyt kun tästä vehkeestä oli korjattu se ohjausvaihteen vuoto niin jakohihnarempan jälkeen saatiin sitten ensimmäistä kertaa myös moniurahihna paikalleen (sitähän ei siis tähän asti ollut ollut ettei kuivana pyörivä tehostimen pumppu hajoaisi) ja siitä alkoi sitten tämän auton vaiva joka ei korjaannu,

Moniurahihna läpätti aivan hullunaan ja kiristin paukutti tappiin jatkuvasti. Kun kierrokset nosti tosta 800 tyhjäkäynnistä reiluun 900 niin oire aina loppui. Hihnan pito oli kuitenkin jatkuvasti niin huono että ohjaustehostin ei juurikaan tehostanut. Ensin todettiin että kampparin hihnapyörä tarttee vaihtaa, näissähän on sellain vulkanointi joka ajan mittaan löystyy ja sitten tapahtuu yhtä sun toista. Se vaihdettiin ja koska auto oli tässä vaiheessa jo katsastettu, otin auton taas ajoon. Mutta eihän siitä mitään hyötyä ollut, sama hitonmoinen kalkatus kokoajan ja ennen kadunkulmia piti antaa välikaasua että tehostin lähtee mukaan ja ajaa ne kulmatkin vielä ykkösellä jotta koneessa on kierroksia.

Säästösyistä koitettiin sitten lyhyempiä hihnoja, josko kiristin olisi vaan väsynyt ja lyhyemmällä hihnalla se taas jaksaisi puristaa tiukemmin. Ei tietenkään jaksanut joten ei auttanut kuin vaihtaa kiristinsysteemi. Samassa yhteydessä huomattiin että tehostimen pumppu takertelee omituisesti ja olihan se liannut tehostinöljytkin päivässä joten arveltiin että uusi pumppu oli jo ottanut nokkiinsa edellisellä pajalla tehdyn korjauksen jälkeen suoritetussa koeajossa kun öljyt olivat tulleet taas pihalle. Uutta pumppua ei tähän hätään löytynyt joten haettiin purkaamolta pumppu joka tuntuikin jo ihan erilaiselta pyöritellessä. Vaihdettiin myös ohjainrulla, sekin oli selvästi jo ehtoopuolella. Tässä vaiheessa kaikki oli siis uutta, ja koska työn puolesta nää autojen osat on jo vähän tuttuja niin osat eivät ole mitään Toprania tai Mapcoa vaan parasta mitä rahalla saa.

Mutta eihän noista mitään iloa ollut, samanlainen helvetillinen pauke ja hihnan lätkytys. Lisäksi huomattiin että purkaamopumppu vuotaa joten seuraavana päivänä vielä uusi pumppu. Nythän hihnassa oli selvästi jo pitoa koska ohjaustehostuskaan ei hävinnyt enää, mutta eihän tuota pauketta nyt erkkikään kuuntele. Kun mitään ei enää keksitty niin tuli vielä mieleen vaihtaa oikean mittainen hihna, nythän siellä on se liian lyhyt jota testattiin. Hihna kyllä edelleenkin lätkyttää ihan hullunaan mutta oikean pituisesta hihnasta oli se hyöty ettei kiristin hakkaa rajoittimeen enää kuin vähän sillointällöin. Hihnan lätkytys kuuluu ihan kabiiniin asti kun tietää mitää kuunnella, eli ei se ihan kunnossa ole.

Eli nyt homma periaatteessa toimii mutta hihna tuskin tulee olemaan kovin pitkäikäinen, eikä sitä kiristintäään varmaan ole tehty jatkuvaan vemputtamiseen. Kaksoismassavauhtipyörähän tässä pitelee ääntä ettei sekään enää ihan kondiksessa ole joten teoriassa se voisi aiheuttaa epätasaisuutta käyntiin, mutta paljon pahemman kuuloisia vauhtipyöräkin on kuultu mutta ei ne tällaisia ongelmia ole aiheuttaneet.

Nivan voimansiirron ja LJ:n lämpöjen ja vatkaamisen lisäksi korjaantumattomien vikojen listaan voidaan nyt sitten laittaa myös Volkkarin vemputtava moniurahihna. Jippii.

Jarruthan ne sitten odotetusti vaativat suurimman elvytyksen, taakse piti laittaa jopa ihan kaikki uusiksi vaikka yritin ehdotella pelkkiä uusia satuloita. Myös käsijarruvaijerit meni uusiksi.

Tuosta kuvasta näkee myös hyvin mitä autolle tapahtuu kun se seisoo muutaman vuoden nurmikon päällä. Todennäköisesti asvaltilla ei olisi tullut ihan noin hyvää (?) rusketusta. Etujarruissa päästiinkin sitten vähemmällä, siellä on uudet palat ja levyt kyllä siistiytyvät ajossa nopeasti (ja niin kävikin). Toinen satula piti vaihtaa, toisen liukutappihommelit sai elvytettyä vielä kelpo kuntoon.

Tarkemmalla tutkimisella todettiin että jarruletkut tarttee eteen myös vaihtaa, ja sehän meni sitten ihan tulitöiksi ja lopulta jarruputken vaihdoksi toisella puolella.

Ja ylläripylläri, molempiin helmoihin tartti tehdä vähän peltitöitä. Paikoitellen autoa olikin paikkailtu jo uretaanilla tms, mutta ei niistä nyt huolta kannettu kun eihän tästä uutta olla tekemässä. Ohjeistin muutenkin tekemään ihan miten helposti tai härskisti tahansa kunhan leimalle kelpaa. Ja on ne nyt silti ihan kunnolla hitsattu eikä vain hepattu sieltä täältä ja massaa päälle :-D Oletettavissa kuitenkin on että muutaman vuoden seisokin tuoman rusketuksen johdosta näitä hommia saattaa olla tarjolla tuleville katsastuksillekin.

Pakollisista katsastustoiminnoista korjaamatta oli enää nopeusmittari joka näytti joskus 5-10 ja yleensä ei mitään. Anturivikaahan siihen arveltiin ja kun vikakoodikin oli sen suuntainen niin vaihdettiin uusi anturi. Vaihtoehdot oli kympin maksava tarvikeanturi merkkiä todella_arveluttava ja 60 maksava alkuperäinen joten arveluttavalla mentiin. Sanoin kaverilleni jo sitä tilatessa että tästä ei taas tuu mitään, mutta kyllä siitä tuli. Kunnes alle 200 kilometrin kohdalla viisari alkoi huojumaan ja jonkun ajan päästä ei sanonut enää oikeastaan mitään. Yllättyneet nostivat kätensä ja käsiä nousi 0. Tilasin sitten toisesta paikasta toisen hieman arveluttavan merkkisen anturin ja nyt sitten katsellaan kauanko se pelaa, yli 100 kilsaa sillä on jo menty!

Kuljettajan sähkösäätöinen peili ja sähkölasi eivät toimineet joten lyhyesti niitäkin vilkaistiin. Peilin toimimattomuuden syy selvisikin helposti, tilalle oli vaihdettu käsisäätöinen peili ja jostain syystä piuhatkin katkottu. Oven johtosarja oli aika huonossa hapessa ja muutama piuha siitä kai korjattiin ilman vaikutusta. En tiedä tutustuttiinko tähän joskus myöhemminkin vai mitä kävi, mutta jossain vaiheessa ikkuna kuitenkin rupesi toimimaan ja on toistaiseksi pelannut. Luultavastihan se hajoaa seuraavan kerran auki-asentoon ja sitten ollaan lirissä.

Sitten vaan huonojen nastarenkaiden (no okei, ehkä 4mm ja nastat tallella, kai huonompiakin on) tilalle kesäKAVIOT ja konttorille.

Sitten alkoikin auton muu askartelu, siitäpä sitten seuraavalla sivulla. Joka löytyy tuttuun tapaan tuolta oikeassa kulmassa olevasta nuolesta!